Muumit ovat fantasiaa, joka yhdistää aikuisia ja lapsia. Muumilaaksossa seikkailee mielikuvituksellisia olentoja, joiden seikkailujen synnyttämät tapahtumat kiehtovat monella tasolla. Aikuisena on kutkuttavaa seurata biologista perhettä laajemman perheen rooleja ja dynamiikkaa. Lapsena on ihanaa uppoutua seikkailuihin, joihin välillä mennään aikuisten, välillä perheen lasten johdattamana.
Onko maailmassa joku, joka ei pidä muumeista? Ehkä on. Pidämme hiljaisen hetken hänelle.
…
Noin.
Helmikuun sanataideillan nimi ”Muumilaaksosta kajahtaa” oli vetänyt paikalle kymmenen aikuista ja yhden lapsosen. Oli valloittavaa nähdä niin iso joukko kolmiulotteisia ihmisiä! Suuresta joukosta huolimatta mahduimme mainiosti pääkirjaston lastenosaston takavasemmalle sijoitettuun kokoushuoneeseen. (Enemmänkin olisi mahtunut, joten suosittelen ryntäystä esimerkiksi maaliskuun sanataideiltaan, jossa kirjoitetaan muotokuvia itsestä, toisista ja muista asioista.)
Illan aikana kirjoitettiin muun muassa itseä Muumilaakson hahmoksi, jatkettiin mystistä muumitarinaa ja lopussa kirjoitettiin yhdessä pieniä kuvaelmia illan tunnelmista. Niistä näet otteita Rapinan Instagramissa!
Ja jotta lukijakin pääsisi mukaan muumeiluihin, tässä pieni kirjoitusharjoitus:
Oletko koskaan miettinyt, millainen on Mörön tavallinen päivä/yö? Missä Mörkö ylipäätään asuu? Entä mitä tapahtuisi, jos Muumimamma olisikin se, joka lähtisi seikkailemaan? Minne hän lähtisi? Onko Haisulilla salainen hyve? Tartu johonkin Muumilaakson hahmoon ja kirjoita hänestä jotain, jota ei ole ennen kuultu tai nähty.
Kirjoittamisen iloa toivottelee
Rapinan sanataideohjaaja Merja Toppi