Rapina ry

Sanataideyhdistys Rapina ry – jo 15 vuotta keskisuomalaista sanataidetta

Keski-Suomen sanataideyhdistys Rapina ry perustettiin Jyväskylässä lokakuussa 2005. Yhdistyksen tavoite on alusta asti ollut kunnianhimoinen: levittää ja vahvistaa sanataiteen saatavuutta koko Keski-Suomen alueella. Rapinalaisia yhdistää intohimo nimenomaan ammattimaiseen sanataideohjaukseen, jota Rapina ry onkin tarjonnut maakunnassa jo viisitoista vuotta. Puolitoistavuosikymmenisen taipaleensa aikana Rapina on toiminut lukuisten sanataideohjaajien, taidekasvattajien, opettajien, kirjailijoiden ja muiden alojen osaajien kokoontumispaikkana.

Rapinan perustukset on rakennettu lapsille ja nuorille suunnatulle sanataidetoiminnalle, mutta ajan myötä kohderyhmä on laajentunut kaikenikäiseksi. Nykyään Rapinan toimintaa suunnataan päiväkoti-ikäisistä ja koululaisista alkaen aina työikäisiin ja eläkeläisiin asti. Rapinalle on aina ollut tärkeää sanataiteen saavutettavuus mahdollisimman laajalle yleisölle, ja siksi toimintaa on pääasiassa rahoitettu apurahoilla, jotta kynnys tapahtumien tilaamiselle ja järjestämiselle olisi matala. Erilaisia projekteja on vuosien saatossa ollut paljon, joten tässä yhteydessä mainitaan vain merkittävimmät esimerkit.

Sanataidetta koko maakuntaan

Alkuaikoina Rapinan fokus keskittyi sanataiteen levittämiseen. Jyväskylän kulttuuri- ja taidetarjonta koettiin jo varsin kattavaksi, joten tavoite oli antaa mahdollisuuksia kokea näitä elämän rikkauksia koko maakunnan alueella, pienissäkin kunnissa. Parhaiten näitä pyrkimyksiä edustivat erilaiset koululuokkien kanssa tehdyt tempaukset, jossa koululuokat eri puolilla Keski-Suomea pääsivät harjoittamaan luovuuttaan sanataidetehtävien parissa.

Merkittävimpinä näistä mainittaakoon vuosina 2007–2009 järjestetyt Pullopostia-kokonaisuudet, jossa kussakin kolme koululuokkaa eri kouluista pääsi kirjoittelemaan autiosaari-teemaisia tarinoita sanataideohjaajien opastuksella, ja vuosina 2008–2009 toteutettu “Mu(u)n mielestä – märehditään mediaa” -projekti, jossa 8 koululuokkaa eri puolilta Keski-Suomea pääsi tutustumaan sanomalehden tekoon ja samalla oppimaan medialukutaitoa ja -kriittisyyttä.

Rapina kantoi myös oman kortensa kekoon lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin puolesta osallistumalla Suomen kulttuurirahaston valtakunnalliseen Myrsky-hankkeeseen (2008–2011). Myrskyn tavoitteena oli auttaa syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria kulttuurin ja taiteen keinoin. Rapina toteutti yhteistyössä Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n ja Toimintakeidas oy:n kanssa Kartalla!-projektin, jossa huollettiin nuorten mielenterveydellistä hyvinvointia voimauttavan kirjallisuusterapian ja sanataiteen avulla.

Uusia kohderyhmiä ja aluevaltauksia

Varsinkin Rapinan alkuaikoina toiminta keskittyi paljolti lasten ja nuorten kohderyhmälle. Rapina haluaa kuitenkin tarjota sanataidetta kaikenikäisille, ja paras esimerkki kohdeyleisön laajentamisesta on Sanasilta-projekti, jossa kurottiin yhteen sukupolvien välistä kuilua taiteen voimalla. Käytännössä tämä tarkoitti lasten ja senioreiden yhteisiä sanataidekerhoja, joissa osallistujat pääsivät tutustumaan toistensa kokemusmaailmoihin tarinoiden kautta. Yhteistyötä on tehty muun muassa päiväkotien ja palvelukotien kanssa. Sanasilta lukeutuu Rapina pitkäikäisimpiin projekteihin: ensimmäiset kerhot järjestettiin 2010 ja viimeisin näki päivänvalon 2017. Eri sukupolvilla on toisilleen paljon annettavaa, joten suunnitelmissa on Sanasillan jatkaminen vastaisuudessakin.

Viisitoista vuotta on pitkä aika, ja myös Rapina on muuttunut aikojen mukana. Yhtenä merkkipaaluna ajan hermolla kulkemista voidaan pitää vuotta 2017, jolloin Rapina uudisti nettisivunsa ja toi toimintaansa selkeämmin näkyville sosiaalisessa mediassa Instagram-tilin myötä.

Rapinasta löytyy osaamista myös sosiaalisesta mediasta, mikä on laitettu hyötykäyttöön esimerkiksi marraskuussa 2019 järjestetyllä medialeirillä, jossa 10–12 vuotiaat pääsivät käsikirjoittamaan, kuvaamaan ja editoimaan YouTube-videoita. Rapina tarjoaa nykyään apurahoin rahoitetun toiminnan lisäksi myös sanataidepajoja, joita kuka tahansa voi tilata esimerkiksi syntymäpäiville tai pikkujouluihin. Näitä pajoja on hyödynnetty muun muassa työhyvinvoinnin ylläpitämisessä.

Matalalla kynnyksellä mukaan sanataiteilemaan

15-vuotisjuhlavuotena 2020 Rapinan tavoitteena on ollut entisestään madaltaa kynnystä sanataiteen osallistumiseen. Tammikuusta 2020 alkaen Rapina on järjestänyt kerran kuukaudessa kaikille osallistujille ilmaisen ja avoimen sanataideillan, jossa tehdään ohjaajan opastuksessa luovia kirjoitusharjoituksia. Koronaepidemian äkillinen ilmaantuminen hidasti näiden tapaamisten järjestämistä hieman, sillä maaliskuun sanataideilta jouduttiin perumaan. Rapina ratkaisi tilanteen järjestämällä huhti-, touko-, kesäkuun sanataideillat Zoom-palvelun välityksellä etänä.

Niin ikään etänä järjestettiin Rapinan 15-vuotista taivalta juhlistava Sanojen juhlaa! -etäsanataidefestivaali, joka pidettiin Zoomin ja Rapinan somekanavien välityksellä 11.7.–12.7.2020. Etäyhteyden voimin toteutetulle festarille pystyi siis osallistumaan muualtakin kuin Keski-Suomesta, mistä vain missä on internet-yhteys ja sanataiteennälkäisiä ihmisiä!

Rapinalaisten ideat eivät ole ehtyneet tulevaisuuttakaan ajatellen, sillä suunnitteilla on muun muassa kirjoitusretriittejä, joissa kaikenlaisille kirjoittajille tarjotaan aikaa ja rauhallinen ympäristö edistyä kirjoitustyössä. Kaiken kaikkiaan voidaan siis todeta, että keskisuomalainen sanataidetarjonta on turvattu tulevinakin vuosina, ja Rapina ry voi paremmin kuin koskaan. Nähdään sanataiteen parissa!

 

Keski-Suomen sanataideyhdistys Rapina ry:n säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

 

Yhdistyksen nimi on Keski-Suomen sanataideyhdistys Rapina ja sen kotipaikka on

Jyväskylä.

 

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

 

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää, ylläpitää ja vahvistaa sanataiteen asemaa Keski-

Suomessa. Yhdistys tekee yhteistyötä alan toimijoiden kanssa ja tutustuttaa uusia harrastajia sanataiteeseen.

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys kokoaa sanataiteen keskisuomalaisen

verkoston, joka edistää sanataiteen yhteistyötä. Yhdistys tiedottaa ja järjestää

koulutustilaisuuksia, työpajoja, kokouksia, seminaareja, leirejä yms. tapaamisia. Yhdistys

tekee yhteistyötä muiden sanataideyhdistysten kanssa ja voi järjestää sanataiteeseen

liittyviä kilpailuja ja toimittaa julkaisuja.

 

Toimintansa tukemiseksi yhdistys hakee apurahoja. Yhdistys voi järjestää maksullisia

kursseja, retriittejä ja huvitilaisuuksia. Yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia

ja testamentteja. Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja

irtainta omaisuutta sekä toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan rahakeräyksiä ja

arpajaisia.

 

3. Jäsenet

 

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi (ohjaajajäsen) voidaan hyväksyä täysi-ikäinen

henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

 

Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen

yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

 

Yhdistyksen hallitus hyväksyy varsinaiset jäsenet hakemuksen ja kannattavat jäsenet

ilmoituksen perusteella.

 

Vain varsinaisilla jäsenillä on oikeus ohjata sanataidetta yhdistyksen nimissä.

 

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen

kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen

toimintaa.

 

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

 

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen

puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

 

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen

jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin

hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen

ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka

yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

 

5. Liittymis- ja jäsenmaksu

 

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen

jäsenmaksun suuruudesta erikseen kaikille jäsenryhmille päättää syyskokous.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

 

6. Hallitus

 

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja

ja 4-8 muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus

valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai

ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus

kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan

kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen

jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,

puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset

ratkaistaan hallituksen kokouksissa ehdottomalla äänten enemmistöllä. Äänten

mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai

rahastonhoitaja, kukin yksin.

 

8. Tilikausi ja toiminnantarkastus

 

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

 

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja yhdistyksen toimintakertomus on

annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta.

Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään

viikkoa ennen kevätkokousta.

 

9. Yhdistyksen kokoukset

 

Yhdistyksen kokouksiin voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös

tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

 

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään

tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.

 

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus

katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen

äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten

kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä,

kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

 

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla

ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja

puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin

määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten

mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

 

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän

vuorokautta ennen kokousta jäsenille toimitetulla kirjallisella kutsulla.

 

11. Varsinaiset kokoukset

 

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
7. valitaan yksi toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen

käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että

asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

 

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

 

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen

kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen

edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen

tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.