Sateinen syyskuun keskiviikkoilta kokosi Jyväskylän pääkirjastolle seitsemän innokasta kirjoittajaa tutkimaan erilaisia tapoja olla väärässä. Illan aluksi sukelsimme kirjojen aloitusvirkkeisiin. Miten niistä saisi huonompia? Kirjoittajat tekivät parhaansa, tai pahimpansa, ja saimme jakaa ilahduttavia hetkiä lopputulosten parissa. 

Harjoitimme väärässä olon taitoa inspiroitumalla väärin kuulluista laulujen sanoista ja kirjoittamalla mahdollisimman uskottavia sanaselityksiä vaikeista, erikoisista tai vanhahtavista sanoista. Mahdollisimman väärin tulkittuina, luonnollisesti. Millainen teksti inspiroituisi säkeestä “On hyvä olla naakkarakastaja” tai mistä puhutaan kun käytetään sanaa ‘jumpru’?

Väänsimme myös itsestäänselviä totuuksia mutkille ja pääsimme kehittämään hahmojen välistä väittelyä. Väärässä olemisen taito osoittautui jopa yllättävän hauskaksi ja illan aikana syntyneet tekstit niin riemastuttavaksi, että voisiko sanataiteen äärellä väärässä oleminen sittenkin olla oikeastaan hyväksi?

– Lily Laine

Syyskuun sanataideillassa oltiin luvan kanssa väärässä

Vastaa