Huhtikuun sanataideillassa 21.4. koettiin eläimellistä menoa leikkimielisissä tunnelmissa. Illan aluksi sukellettiin eläinrunojen maailmaan. Osallistujien hurmaavissa runoissa seikkailivat muun muassa pistiäiset, villakoira, joutsen ja siili.

Seuraavaksi kirjoittajat pääsivät lääkärin etävastaanotolle kertomaan merkillisistä oireistaan. Miksi kaikki rapisevat äänet ovat yhtäkkiä alkaneet kiinnostaa? Minkä takia lämpimät paikat vetävät puoleensa? Lääkäri yritti ehdottaa oireiden syyksi akuuttia, koronan aiheuttamaa stressireaktiota, mutta osallistujat keksivät, että potilas on muuttumassa kissaksi.

Koska lääkäri ei keksinyt parannuskeinoja eläimellisistä oireista kärsiville kirjoittajille, jämähdettiin lajien välimaastoon. Syntyi joukko lajihybrideitä, puoliksi ihmisiä, puoliksi jonkin muunlajisia eläimiä. Illan päätteeksi kirjoitettiinkin kirjeitä ihmisille, jotta nämä oppisivat ymmärtämään paremmin uusia hybridilajeja. Kirjeissä kuultiin muun muassa kissanaisen tilitys Helsingin Sanomien mielipidepalstalla ja karhuihmisen vetoomus työntantajille.

Sanataideilta ammensi voimakkaasti kirjallisuudesta, ja sanataidetehtäviin virittäydyttiin kirjakatkelmia kuulemalla. Illan kirjallisuuslistalla oli seuraavat teokset:

  • Laura Ruohonen & Erika Kallasmaa: Otus opus – Runoa ja totta pienistä eläimistä (Otava, 2020)
  • Hannele Huovi: Gebardi katsoo peiliin – Faabeleita (Tammi, 2003)
  • Reetta Niemelä & Sanna Pellicioni: Älä vihaa minua – Kirjeitä ihmisille (Karisto, 2020)

Illan ohjasi freelance-toimittaja ja Rapinan sanataideohjaaja Ulla Lehtinen.

Keski-Suomen sanataideyhdistys Rapina ry järjestää kaikille avoimia ja ilmaisia sanataideiltoja kerran kuukaudessa. Kevään viimeinen ilta järjestetään 19.5. etänä Zoomissa. Illan teemana on vaihtoehtoiset maailmat ja illan ohjaa Rapinan sanataideohjaaja Joanna Heinonen.

Et kai vain ole muuttumassa kissaksi? Huhtikuun sanataideillassa kohdattiin hulvattomia hybridilajeja
Merkitty:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *