Juuri ennen joulua vuoden viimeisessä sanataideillassa istahdettiin kirjoittamaan etänä suomalaisen kansanuskon innoittamana. Illan aikana muun muassa tehtiin omat tonttunimet, kirjoitettiin oudoista vieraista sekä rakennettiin loitsuja. 

Jos suomalainen kansanperinne kiinnostaa kirjoittamisen lähteenä, niin kannattaa kurkata Päivystävä folkloristi -blogi ja sieltä Siria Kohosen kirjoittama teksti Itämerensuomalaisen kansanuskon tutkimus – kaikki jo tehty? Tekstin lopusta löytyy kattava lista erilaisista lähdeteoksista, mutta kirjoituksessa avataan myös sitä, miten etenkin vanhempia tutkimuksia kannattaa lähestyä. Monissa suomalaisen kansanuskon teoksissa esimerkiksi karjalaista perinnettä esitetään virheellisesti suomalaisena. Kohonen kirjoittaa näin: 

“Esimerkiksi Julius ja Kaarle Krohnin tutkimukset edustavat aikansa maantieteellis-historiallista tutkimusotetta, joka pyrki löytämään erilaisten perinnekerrostumien alta mahdollisimman alkuperäisiä muotoja. Näin eri perinnevariaatioita asetettiin eriarvoisiin asemiin, ja joitain variaatioita jopa väheksyttiin kun taas toisia idealisoitiin.” 

Kalevalasta kiinnostuneiden kannattaa puolestaan kurkata Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Vähäisiä lisiä -blogista Kati Kallion kirjoittama blogitekstisarja Karjalaisuus, suomalaisuus ja Kalevala I-III (I: Karjalaiset, II: Voiko Kalevalan varastaa?, III: Miten tehdä tilaa?) sekä Juha Hurmeen teos Kenen Kalevala? (SKS, 2023). 

Lähdemateriaalin kannalta hyödyllisiä sivustoja ovat myös Museovirasto (mm. valtava kuvapankki) sekä Suomen kansan vanhat runot (mm. loitsuja ja runoutta eri tilanteisiin). Eikä pidä unohtaa, että kirjoittajalle on äärimmäisen hyödyllistä tietää, mitä ja miten muut ovat tehneet. Kaunokirjallisuuden puolelta tutustumisen voi aloittaa esimerkiksi joistakin näistä teoksista, joita sanataideillassa vinkattiin: 

Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys (Siltala, 2019)

Marja Kyllönen: Vainajaiset (Teos, 2022) 

Leena Krohn: Näkki (1979)

Mitja Mikael Malin: Kiven kannot tähdet kuuta (Arktinen Banaani, 2022)

Anne Leinonen: Metsän äiti (Atena, 2017) 

Sini Helminen: Väkiveriset-sarja (Myllylahti, 2017-2019)

Meri Luttinen: Myrskynsilmä (WSOY, 2020) 

Anniina Mikama: Myrrys (WSOY, 2021) 

Katri Kauppinen: Laakson linnut, Aavan laulut (Otava, 2022) 

Mikko Kamula: Metsän kansa –sarja (Gummerus, 2017-) 

Joanna Heinonen: Veren väki (Robustos, 2021), Metsän väki (Robustos, 2024)

 

P.S. Muista myös vuoden 2024 sanataideillat! Keskiviikkona 17.1. klo 18-19.30 kirjoitetaan taas etänä. Lisätietoja täältä!

-Joanna Heinonen

Suomalainen kansanperinne kirjoittamisen lähdemateriaalina – linkki- ja teosvinkkejä

Vastaa