Nora Ekström oli perustamassa Keski-Suomen sanataideyhdistys Rapinaa 17 vuotta sitten. Haastattelimme Noraa ja kysyimme, mitä unelmia yhdistyksen ensimmäisillä jäsenillä oli, miten ne toteutuivat ja mitä terveisiä Nora lähettää nykyisille rapinalaisille.
Rapinan tavoitteena on alusta asti ollut edistää, ylläpitää ja vahvistaa keskisuomalaista sanataidetta. Rapina on pyrkinyt mahdollistamaan sanataiteen harrastamisen kaikille keskisuomalaisille asuinkunnasta ja iästä riippumatta.
Toimintaa lapsille, nuorille ja kaikille
Aloitteen yhdistyksen perustamiseksi teki kirjailija ja kustannuspäällikkö Laura Kuitunen. Alkuvaiheessa yhdistyksen toiminta painottui lapsiin ja nuoriin. Nora kertoo lasten ja nuorten ikäluokan olleen myös hänen ajatuksissaan, kun Rapina aloitti toimintansa. Noran mukaan Rapinan järjestämillä sanataidepajoilla pystyttiin houkuttelemaan lapsia ja nuoria sanojen maailmaan matalan kynnyksen periaatteella, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta osallistua sanataiteen perusopetukseen.
Rapinan toiminta laajeni myöhemmin luontevasti myös vanhempiin ikäluokkiin. Nora pitää kuitenkin tärkeänä, että erityisesti nuorille on tarjolla väyliä sanataiteen pariin. Hän muistaa, kuinka olisi itse nuorena kaivannut tällaista mahdollisuutta. Nora kokikin toimintansa Rapinassa lasten ja nuorten ohjaajana merkitykselliseksi vielä silloinkin, kun jo työskenteli luovan kirjoittamisen opettajana Avoimessa yliopistossa.
Vuosien varrella lapsia ja nuoria ei ole Rapinassa ohjattu pelkästään fiktiivisten tarinoiden pariin vaan myös esimerkiksi mediakriittisyyteen, sosiaalisessa mediassa toimimiseen ja kirjoittamisen mieltä hoivaaviin ulottuvuuksiin.
Tukea ja arvostusta opettajille
Toiminta ja kokemuksien jakaminen on ollut tärkeää myös Rapinassa toimineille sanataideohjaajille ja muille vastaaville ammattilaisille. Nora kertoo, että myös tätä, toimijoiden yhteen saattamista ajateltiin yhdistystä perustettaessa. Nora lisää, että he pyrkivät alusta asti parantamaan opettajien asemaa. Yhdistyksen nimissä haettiin apurahoja, jotta toimijat saisivat sanataiteen eteen tehdystä työstä asiaankuuluvaa palkkaa.
Tätä nykyä Nora opettaa kirjoittamista yliopistossa ja ohjaa opiskelijoita hyvillä mielin mukaan Rapinan toimintaan. Nora tietää, että Rapinassa uusia ohjaajia perehdytetään ja heillä on mahdollisuus hankkia hyödyllistä työkokemusta.
Lopuksi Nora tähdentää, että olisi tärkeää kasvattaa alan arvostusta lisäämällä tutkimusta ja sanataiteen opetuksen tutkimusperusteisuutta. Hän pitää tärkeänä sanataiteen opettajan -tutkinnon luomista ja sen määrittämistä suojatuksi ammattinimikkeeksi.
Nora vinkkaa Sanataidetta on! -teoksesta ja toivoo, että sille saataisiin vielä jatkoa. Nora on ollut mukana toimittamassa teosta. Se palkittiin vuoden 2019 sanataidetekona.
Hän lähettää vielä terveisiä kaikille rapinalaisille:
”Toivon, että Rapina säilyttää lapsenmielisyytensä vaikka täysi-ikäisyys lähestyykin.”
- Noran haastattelun lisäksi tietoa yhdistyksen toiminnasta ja historiasta on poimittu Rapinan sivuilta, varsinkin Jose Temosen kirjoittamasta blogi-postauksesta.
- Lue lisää sanataiteen perusopetuksesta Opetushallituksen sivuilla ja tutustu Jyväskylän Sanataidekouluun
Teksti: Elisa Haverinen