Monessa kodissa muovaillaan, maalataan, musisoidaan, tanssitaan ja askarrellaan. Lasten luovuutta tuetaan monin keinoin ja monenlaisiin materiaaleihin ja välineisiin tutustuen. Taiteenalojen perheessä sanataide jää usein puolinäkymättömänä värikylläisten tai äänekkäiden sisartensa varjoon, mutta toisaalta sen läsnäolo pilkahtelee monessa arjen hetkessä, vaikka sitä ei tunnistaisi.
Sanataide kannattaa kuitenkin ehdottomasti tunnistaa! Sanataide on sanoilla leikkimistä ja tarinoiden maailmaan sukeltamista. Sanataide tarjoaa iloa ja onnistumisia, harjaannuttaa kielellisiä taitoja ja innostaa kokeilemaan kielellisen ilmaisun sekä mielikuvituksen rajoja. Ennakkotaitoja tai erikoismateriaaleja ei tarvita, eikä ikärajoja ole. Riimeistä, sanarytmeistä ja loruleikeistä nauttivat jo vauvaikäiset sanataiteilijat.
Tässä siis viisi täsmävinkkiä helppoihin, kotona toteutettaviin sanataideleikkeihin alle kouluikäisille.
1. Lue!
Istu sohvalle, ota lapsi kainaloon ja avaa satukirja. Hyvän tarinan taikamaailma vie mukanaan niin, että enempää ei välttämättä edes tarvita. Lukemalla monipuolisesti erilaisia kirjoja tarjoat lapselle kielellisiä virikkeitä, tuet sanavaraston kehittymistä, kylvät lukurakkauden siemenen ja vietät hyvän hetken yhdessä lapsen kanssa. Lukeminen on lahja! Lukukokemusta voi syventää keskustelemalla kirjoista:
- Pitäkää kirjaraati! Mikä tällä viikolla luetuista kirjoista oli kenenkin suosikki? Miksi juuri se?
- Kenet kirjan henkilön haluaisit kaveriksesi oikeassa elämässä? Mitä tekisitte yhdessä?
2. Astu sisään satuun
Lopeta sadun lukeminen kesken ja kysy lapselta ”mitä sitten tapahtui?”. Kerro tuttu tarina jonkin toisen hahmon näkökulmasta. Aloita lukemaan satukirjaa ja kuvitusta apuna käyttäen kysy lapselta vaikkapa sivuhahmosta tai taivaalla näkyvästä lentokoneesta. Paras kysymys on avoin, eli sellainen, joka odottaa vastaukseksi muuta kuin kyllä tai ei. ”Kukahan tuo on? Minne tuo olisi menossa? Mitä tuolla on repussaan? Miltä tuosta henkilöstä tuntuu?”
Keksikää tarina sivuhahmolle tai jatko-osa koko sadulle. Avoimet kysymykset avaavat lapselle tietä keksimään ja kertomaan.
3. Piirrä ja kerro
Kuka muistaa Kylli-tädin? Legendaarinen tarinatäti maalasi vesiväreillä ja kertoi lempeitä satuja telkkarissa 60-luvulta 90-luvulle asti. Onneksi jokaisella on mahdollisuus olla oman elämänsä Kylli-täti!
Ota siis iso paperi, maalaa ja kerro, kerro ja maalaa – tietenkin yhdessä lapsen kanssa. Sivellin tai kynä voi olla kädessä sekä aikuisella että lapsella. Kuuntele tarkalla korvalla lapsen ideoita. Auta tarinaa eteenpäin apukysymyksillä tai tuo mukaan yllättävä käänne tai jokin uusi haaste tarinan hahmoille.
Toinen hyvä tapa matalan kynnyksen tarinankerrontaan on ponnistaa jo olemassa olevasta kuvasta. Kuva voi olla valokuva tai lehdestä leikattu, mutta hauskinta tietenkin on tehdä sekin itse. Tässä harjoituksessa yhdistyy monenlaisten taitojen harjoittelu.
Jos siis löysit hauskan askarteluohjeen tai jos paperille syntyi mielenkiintoinen vahaliitupiirros, virittele keskustelua valmiin teoksen tarinasta.
3- ja 5-vuotiaiden kanssa askartelimme kuumailmapallot ja niiden kyytiin oman, itse keksityn hahmon. Lasten taiteillessa kyselin tarkemmin: Kuka siellä matkustaa? Mitä hänellä on mukana? Minne hän on matkalla? Mitä hän näkee kuumailmapallon kyydistä? Mitä sitten tapahtuu? Kirjoitin lasten kertoman ylös, ja pieni tarina liimattiin askartelutyön reunaan.
Jos lapselta soljuu tarinaa luontevasti, piirtämisen voi jättää myös loppuun. Saduta lasta eli anna lapsen kertoa tarina, kirjoita se ylös sellaisena kuin lapsi sen kertoo, ja lue satu lopuksi lapselle niin, että hän saa halutessaan korjata tai muuttaa jotakin kohtaa. Valmis satu tarvitsee tietenkin kuvituksen.
4. Riimittele arkea ja leikkejä!
Valmiita loruja löytyy kirjaston runohyllystä ja internetin syövereistä, ja esimerkiksi pukemiseen tai siirtymätilanteisiin sopivat vaihelorut auttavat toiminnanohjauksessa. Kannattaa kuitenkin päästää myös oma luovuutensa valloilleen ja riimitellä lapselle arjessa – näin näytät mallia sanoilla leikittelystä ja tuet lapsen kielitietoisuutta. Anna omalla toiminnallasi lapselle esimerkki ja lupa luoda itse! Laske rima riittävän alas ja päästä ulos kömpelökin riimipari.
Eräänä päivänä olimme luistelemassa, kun 5-vuotiaani päätti olevansa pikkukala ja äiti oli tietenkin hai. Heittäydyin riimihaiksi ja jahtasin huterasti luistelevaa kalaani lorutellen ”pikkukalaseni, ole iltapalaseni”, ja kylläpäs pikkukalaa nauratti. Sanoilla leikkiminen on yhteinen ilo!
5. Harjoita sanavarastoa
Lapsi on luotu liikkumaan. Liike, leikki ja sanataide sopivat hienosti yhteen!
Kokeilkaa esimerkiksi sanavarastoharjoitusta liikkumistehtävien kautta. Kuinka monella tavalla voit ylittää olohuoneen lattian? Antakaa vuorotellen toisillenne ohje: kulje hiipien, ryömien, kontaten, hypähdellen, harppoen, marssien, kierien, tanssien, laahustaen… keksikää liikkeitä ja niille sanoja, keksikää sanoja ja niille liikkeitä!
Oikeiden, olemassa olevien sanojen lisäksi myös epäsanat ovat hurjan hauskoja. Niiden avulla voi tutustua mahdollisuuteen keksiä jotakin aivan omaa, saada jotain uutta tapahtumaan omilla sanoillaan. Alkakaa siis taikureiksi ja keksikää vuorotellen taikasana, jolla taiotte toisen leikkijän. Mitä tapahtuu, jos sanon ”tsiritsum!” tai ”viips vaaps volmio!”? Aikuisten tehtävänä on innostaa lasta heittäytymällä itse: kun lapsi taikoo sinua, tee hassu liike tai ääni, muutu robotiksi tai ala puhua vierasta kieltä. Sanoissa on voimaa, ja taikasanoissa sitä vasta onkin.
Koska lapsi kasvattaa ja muodostaa sanavarastoaan valtavaa tahtia ensimmäisten elinvuosiensa aikana, hän elää myös tilassa, jossa oikeiden ja epäsanojen välinen kuilu ei ole kovin suuri. Oma 3-vuotiaani esitti eräänä päivänä itse keksimänsä tanssin, jonka nimeksi hän ilmoitti ”sateenkaaret kaihuvat”. En tiedä, mitä kaihuminen on, mutta hän tiesi ja esitti sitä koko eläytymisensä voimalla. Viisivuotias sisko sai ajatuksesta kiinni ja ymmärsi heti, mistä on kyse. Nyt meillä puhutaan kaihumisesta ihan oikeana juttuna. Mielikuvituksen voima on niin vahva, että sen myötä saa syntymään uusia sanoja.
Johanna Hyttinen, sanataidekasvattaja ja leikkivä äiti