Ulkona aurinko oli juuri laskenut, kun Jyväskylän pääkirjaston kokoushuoneessa alettiin kaivaa esiin kirjoitusvälineitä. Lokakuun sanataideillan tarkoituksena olikin inspiroitua yöstä ja siihen liittyvistä sanoista.
Aluksi osallistujia pyydettiin listaamaan yö-alkuisia sanoja, joista jokainen sai kirjoittaa omannäköisensä runon. Tämän jälkeen runoja tehtiin myös uudissanoista, joita synnytettiin listaamalla työ-alkuisia sanoja ja poistamalla niistä ensimmäinen t-kirjain. Lopuksi kokeiltiin vielä sanalistojen yhdistämistä.
Harjoitusten inspiraationa oli Rapinan sanataideohjaaja N. O. Laveajoen kirja Yöttömyys (2026). Illan ohjasi Laveajoki itse.
Lokakuun sanataideillassa kurkistettiin Yöttömyyteen