Runot herättävät mielipiteitä. Osa meistä on henkeen ja vereen runojen ystäviä. Runot pitävät otteessaan, nostattavat tunteita ja ajatuksia. Niitä voi makustella välipaloina tai niihin voi upota kuin lusikka luumukiisselin pohjaan, vartta myöten. Osa meistä taas pitää runoja vaikeina, todellisuutta kiertelevinä kielikuvamöykkyinä, joita on vaikea ymmärtää. Ja sitten on vielä se osa meistä, joka pitää runoutta genrenä muiden joukossa, ihastuu joihinkin runoihin ja ohittaa jotkut runot yhtä nopeasti kuin feissarin kävelykadulla.
Kuuluipa mihin osaan tahansa, runoutta voi opetella lukemaan ja myös kirjoittamaan. Rapinan tammikuun sanataideillassa ”Sulta taitaa päästä runo!” lähestyimme runoja niiden ominaisuuksien kautta, jotka näkyvät pinnalle: kielikuvat, yllätyksellisyys ja kielen uudistaminen sekä toisto.
Heittäydy sinäkin runouteen seuraavan harjoituksen kautta:
- Kirjoita tajunnanvirtaa siitä, mistä aiheista haluat kirjoittaa runoja, miten haluat niitä kirjoittaa ja ehkä myös miksi. Aikaa 7 min.
- Alleviivaa tekstistäsi sanat, sanaparit, lauseet, jotka tuntuvat merkityksellisiltä.
- Koosta alleviivatuista tiivistys.
- Nimeä runo siten, ettei se toista runon sisältöä.
- Tadaaa! Sinulla on runo!
Runoissa pyöriskeli Rapinan sanataideohjaaja Merja Toppi.
