Kirjatehtävät

Keski-Suomen sanataideyhdistys Rapina ry:n sanataideohjaajat ovat laatineet näyttelyn kirjojen pohjalta monipuolisia kirjoitustehtäviä näyttelykävijöiden iloksi. Tehtäviä voi tehdä kuka vain kirjoittaja itsenäisesti, ja niitä voi myös käyttää osana sanataideopetusta tai äidinkielen kirjallisuudenopetusta. Hauskoja kirjoitushetkiä!

Tehtäviä löytyy alle kouluikäisille, 1.–3.-luokkalaisille, 4.–6.-luokkalaisille, ja nuorille/aikuisille. Klikkaa tai näpäytä ikäryhmää päästäksesi sen kohdalle.

Tehtävät kirjoittain:

Klikkaa tai näpäytä kirjaa, niin pääset tehtävien äärelle!

Alle kouluikäiset

                   

1.–3.-luokkalaiset

                      

4.–6.-luokkalaiset

                          

Nuoret/aikuiset

                          

---

Alle kouluikäiset

Pia Perkiö & Pia Sakki: Siilin satupuu (Tammi, 2018)

Metsässä, jossa kasvaa satupuu, asuu monenlaista väkeä: päiväkotia pitävä myyrä, satuja kertova vesihiisi, ujo orava ja runoista nauttiva siili. Metsän väen puuhista kertovat runot johdattelevat lukijaa ja kuulijaa mielikuvitushassutteluun ja luonnon ihmeiden tarkasteluun. Vuoroin reippaina, vuoroin rauhallisina kulkevat riimit kutittelevat kielitajua.

Kenelle? Kirja sopii ääneen luettavaksi lapsille ja lapsiryhmille, yhteisiin rauhoittumishetkiin, päiväpiirin piristykseksi tai runoleikin kimmokkeeksi. Runojen oivallukset jaksavat viihdyttää myös aikuista lukijaa. Alakouluikäiset runonlukijat löytävät selkeiden riimien kautta myös runon ääneen lukemiseen liittyvää rytmin ja intonaation vaihtelua.

Tehtäviä kirjasta

1. Satupuu

Lue runo satupuusta (s. 6). Miltä ajattelet satupuun näyttävän? Piirrä oma satupuu ja kerro siitä. Miltä se näyttää? Minkä värinen se on? Minkälaiset lehdet tai neulaset satupuulla on? Millaisia ovat satupuun hedelmät?

2. Satupuun satu

Miltä kuulostavat sadut, joita puu kasvattaa? Kerro oma satupuun satu.

Voit käyttää apuna pientä sadun kaavaa:

• Olipa kerran (kuka tai mikä?).
• Joka päivä hän/se (teki mitä?).
• Mutta eräänä päivänä (mitä tapahtui?).
• Siitä asti (mikä on ollut toisin, mitä muuttui?).

3. Runorakennus

Tarvikkeet: runokirjoja, lorukortteja tai papereita, joille on kirjoitettu tai tulostettu runoja.

Lue runo Siilin satupuu (s. 21).

Millaisilla tavoilla voisi tehdä talon runoista? Kääntäisitkö runokirjan teltaksi tai tekisitkö runopapereista seinät? Vai leikkaisitko runorivit irti ja liimaisit niistä seinien ja katon muodot? Mieti myös, kuka runotalossasi voisi asua.

4. Oma runotalo

Siilin talo oli tehty runoista. Mistä sinun mielikuvitustalosi voisi olla tehty? Listaa ensin kolme asiaa, joista tykkäät oikein kovasti, ja tee sitten oma pieni runo, johon sijoitat asiat sopivassa järjestyksessä:

Oman pienen talon teen,
rakennan sen paikalleen:
Seinät laitan  ____________ (esim. jäätelöstä)
Katon  ____________ (esim. jalkapalloista)
ja tärkeimmälle paikalle
laitan _________(esim. legot) esille.

Runosta saa tulla hassu ja oman näköinen.

5. Vesihiiden höpöjuttu

Vesihiisi-runossa (s.15) rantasaunan takana asuva Vesihiisi ikertoo sunnuntaisin satuja. Naapurin vesirotta kuuntelee ja toteaa “Toi on totta!”. Kerro sinäkin oma satu, niin hassu ja höpsö ja ihmeellinen kuin voit – ja kuulijan tehtävänä on nyökytellä ja sanoa ”toi on totta!”. Pystytkö sanomaan sen nauramatta?

6. Myyrän päiväkodissa

Myyrä-runossa (s.16) myyrällä on päiväkoti, jossa möyrii ja kiemurtelee ainakin sata kastematolasta. Millainen on Myyrän päiväkodin päiväohjelma? Mitä tehdään pienten matojen aamupiirillä, entä mitä on ruuaksi? Millaisissa pedeissä pikkumadot nukkuvat päiväunia? Keksi, kerro ja piirrä päiväkodin puuhia.

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Lena Frölander-Ulf: Minä, Muru ja metsä (S&S 2016)

Äiti rakastaa luontoa ja mökkielämää, lapsi pelkää merta, tuulta, metsää ja pimeää. Ilta hämärtyy jo, iltatee lainehtii vatsassa ja metsäpissalle on mentävä. Muru-koira lähtee sentään saattajaksi. Kun taskulamppu sammuu kesken matkan, herää metsä eloon: kuusi kuiskuttelee, Näkki yrittää houkutella lapsen vedenalaisiin ja tulikärpäsjengi pelkää jotakuta, jonka nimi on Gargatuula. Metsä on jännittävä, mutta öinen taivas oikeastaan aika kaunis. Vessareissulta palatessa voi jo vakuuttaa äidille, että kaikki meni tosi hyvin. Ei mitään hätää!

Kenelle? Kirja sopii kaiken ikäisille. Tekstiä on vähän, ja tummasävyinen, raapetekniikalla toteutettu kuvitus palvelee kauniisti tarinaa ja tuo tunnelman näkyväksi myös lukutaidottomalle. Pelkoa ja jännitystä käsitellään kauniisti ja lempeästi, ja kirja sopiikin hyvin myös tunnetaitotuokioiden materiaaliksi. Aikuisen lukijan käsissä kirja on enemmän taideteos kuin tarina.

Tehtäviä kirjasta

1. Rakastan, pelkään, rakastan

Kirjassa kerrotaan, mitä äiti rakastaa:
Hän rakastaa merta.
Hän rakastaa tuulta.
Hän rakastaa metsää.

ja mitä lapsi pelkää:

Pelkään merta.
Pelkään tuulta.
Pelkään metsää.

Samat asiat ovat toiselle ihania ja toiselle pelottavia.

Keksitkö kolme asiaa, joita sinä rakastat? Kirjoita ne ylös:

Minä rakastan _______
Minä rakastan _______
Minä rakastan _______

Onko joku sinun rakastamistasi asioista sellainen, jota joku toinen voisi pelätä?

Keksi myös kolme asiaa, joita pelkäät:

Pelkään _____
Pelkään _____
Pelkään _____

Onko joku sinun pelkäämistäsi asioista sellainen, jota joku toinen voisi rakastaa?

2. Tutun puun jutut

Kirjassa puu pyytää päähenkilöä siirtämään kirveen pois varpaidensa (juuriensa) välistä. Onko sinulla jossakin tuttu puu? Kotimatkan varrella, leikkipuistossa tai omassa pihassa? Mieti, mitä asiaa puulla voisi olla sinulle. Olisiko sillä jokin pyyntö tai vaikka salaisuus kerrottavanaan? Voit miettiä myös, millaisella äänellä puu puhuisi.

3. Aistimatkalla metsässä

Kun taskulamppu sammuu eikä pimeässä metsässä tahdo nähdä eteensä, muut aistit voimistuvat. Öisellä metsäpolulla kulkijan sydän hakkaa. Neulaset pistelevät ja hämähäkinseitit takertuvat ihoon. Mustalammelta kuuluu surumielinen viulun sointi ja puiden latvoista kaikenlaista rapinaa. Metsänpeikko Gargatuula jättää jälkeensä mädän madon hajun.

Mieti ja kerro, miltä sama metsä voisi tuntua, kuulostaa ja tuoksua auringonpaisteessa, silloin kun ei pelota yhtään.

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Eppu Nuotio ja Aino Louhi: Tämä vai tuo? Metsäretki (Bazar 2019)

Äiti, Fiinu ja pikkuveli lähtevät metsäretkelle. Asiaan liittyy tietenkin monta tärkeää päätöstä: mitä puetaan päälle, mitä otetaan evääksi ja millaista reittiä metsään pyöräillään. Lopulta metsä aukenee edessä ihanana. Mieli rauhoittuu ja aistit heräävät tunnustelemaan metsää. Miltä metsässä kuulostaa? Fiinu tunnustelee sammalen pehmeää poskea ja ihailee suurta muurahaiskekoa. Eväitäkin syödään. Metsän tuliaisina kotiin kannetaan kauniita oksia ja ainakin yksi leppäkerttu.

Kenelle? Kirja sopii kaikenikäisille kuulijoille. Nuoret lukijat voivat lukea kirjan itsekin, mutta kirja sopii erityisen hyvin ääneen luettavaksi ja yhdessä keskusteltavaksi. Samaistuttavia tilanteita on monta, ja kirja houkutteleekin kertomaan omista metsäretkistä. Satu sopii hyvin myös pohjustamaan omaa tulevaa metsäretkeä – ja miksei myös metsässä luettavaksi!

Tehtäviä kirjasta

1. Pakkauslista

Kirjassa Fiinu ja äiti valmistautuvat metsäretkelle. Mitä metsään tarvitaan mukaan? Tee lista tärkeistä retkitarvikkeista isolle tai pienelle retkelle. Voit pohtia pakattavaksi konkreettisten esineiden lisäksi myös aineettomia asioita, esimerkiksi iloista mieltä tai uteliaisuutta.

2. Retkireppu -runoleikki

Joskus joitakin retkitarvikkeita tarvitaan enemmän kuin yksi. Taputa vuorotahtia käsiä polviisi ja sitten yhteen ja tee rytmikäs pakkausruno. Aloita yhdestä esineestä ja lisää pakattavia kierros kierrokselta:

Retkireppuun pakkaan, pakkaan,
retkireppuun pakkaan
yhden teltan

Retkireppuun pakkaan, pakkaan,
retkireppuun pakkaan
yhden teltan
kaksi kumisaapasta

Retkireppuun pakkaan, pakkaan,
retkireppuun pakkaan
yhden teltan
kaksi kumisaapasta
kolme eväsleipää…

Halutessasi voit yrittää keksiä pakattavat alkamaan samalla alkukirjaimella kuin niiden luvun: yhden yölampun, kaksi kumisaapasta, kolme kahvikuppia, neljä näkkileipää…

3. Miten metsään mennään? -leikki

Fiinu ja äiti lähtevät metsään pyöräillen. Millä muilla tavoilla metsään voi mennä? Keksikää tavallisia tai hassuja tapoja mennä metsään:

Seistään ringissä, ja yksi aloittaa kertomalla ja näyttämällä, millä tavalla hän menee metsään. Esimerkiksi ”Minä menen metsään hyppimällä” ja hyppii paikallaan.

Muut toistavat lauseen ja liikkeen: ”Minä menen metsään hyppimällä!”.

Seuraava keksii uuden tavan mennä metsään ja sille liikkeen: ”Minä menen metsään hiihtämällä/loikkimalla/pyörimällä…”. Toisen leikkijät toistavat taas lauseen ja liikkeen. Jatkakaa, kunnes kaikki ovat saaneet näyttää ainakin yhden tavan.

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Anni Swan, Anna Pölkki ja Mari-Annikki Serdijn: Lumolinna (Kangasniemen kirjasto 2020)

Puolukanpoimintaretkelle sisarustensa kanssa lähtenyt Mariaana ei malta olla kulkematta metsässä yhä kauemmas. Pieni polku johdattelee tyttöä yhä syvemmälle metsään, ja pian Mariaana ei enää tiedä missä on. Illan hämärtyessä edessäpäin hohtaa jokin: Mariaana saapuu kapealle kultaportille, jonka takaa hänelle aukeavat Lumolinnan maat. Siellä kääpiöt, keijut ja satulinnut ovat eläneet vuosisatoja ihmisten unohtamina. Mariaana saa olla kääpiökuninkaiden vieraana, nähdä ja kokea ihmeellisiä asioita. Mutta jos hän päättää jäädä, se tarkoittaa, ettei hän voi koskaan enää palata kotiin…

Kenelle? Tarina sopii noin 5-vuotiaille ja sitä vanhemmille luettavaksi yhdessä aikuisen kanssa. Tarinan alun rikkaat kuvaukset Lumolinnan satumaasta ja keijukaisista kiehtovat nuorempaakin kuulijaa, mutta loppupuolellaan tarina saa synkempiä käänteitä, jotka voivat pelottaa herkempää lukijaa. Kirjaa ei ole pakko lukea kokonaan, vaan kuulijoiden edellytysten mukaan. Sadun loppu on kuitenkin haikean onnellinen.

Tehtäviä kirjasta

1. Kuninkaallisia nimiä

Lumolinna-sadussa Mariaana -tyttö eksyy puolukanpoimintaretkellä ja päätyy vieraaksi metsän satuolentojen kotiin, ihmeelliseen Lumolinnaan. Lumolinnan hallitsijoina on viisi ikivanhaa, pikkuista kääpiökuningasta. Kirjassa ei kerrota kuninkaiden nimiä, saat siis keksiä ne itse! Millaiset nimet sopisivat kruunupäisille kääpiöille?

2. Huone satumaassa

Lumolinnaa hallitsevat kääpiökuninkaat huomaavat Mariaanan olevan väsynyt ja saattelevat hänet nukkumaan orvokkikammioon, jonka seinät, lattia ja katto on tehty erivärisistä orvokeista. Huoneessa leijuu ihana orvokkien tuoksu. Sänkynä on yksi valtava orvokki, jonka sisään Mariaana kiipeää nukkumaan.

• Mikä on sinun mielestäsi kauneinta, mitä metsästä tai luonnosta löytyy?
• Kuvittele, että Lumolinnassa on huone juuri sinulle. Se on rakennettu juuri niistä metsän antimista, jotka sinulle ovat kaikkein kauneimpia ja rakkaimpia. Mistä sen sänky on tehty, entä lattia, ovi tai ikkunat? Miltä siellä tuoksuu? Miltä lattia tuntuu paljaiden varpaidesi alla?

3. Haltioiden satuja

Kääpiökuninkaat kertovat Mariaanalle kukkasista jotakin ennenkuulumatonta: Kukkaset rakastavat lapsia. Ne kuitenkin tietävät aina kuihtuvansa pitkän talven ajaksi ja haluavat siksi jättää maailman lapsille muiston itsestään:

”Ja niin kukkaset alkavat salaa valmistella pientä satua kuten lapset talvella joululahjojaan. Ne kuuntelevat, mitä linnut visertävät puissa, mitä puut humisevat ja aallot laulavat. – – Ne kätkevät mieleensä tonttujen kepposet ja keijukaisten leikit, metsäneläimien seikkailut ja hyönteisten surinan. Ja kaikesta ympärillään kuulemastaan ne tekevät sadun.” (s. 18)

Koko kesän kukkanen kasvattaa satua terälehtiensä välissä, ja syksyn tullen se päästää satunsa vapauteen, jotta se löytäisi tiensä jonkun lapsen luo. Sadut ottavat haltioien muodon muodon: iloisen ja vallattoman tai aran ja totisen. Ja haltiat vain odottavat, että joku lapsi löytäisi ne ja ne pääsisivät kertomaan satuaan.

Avaa satusilmäsi ja lähde etsimään haltioita. Löydätkö yhden piileskelemästä pihapensaasta tai aidan alta? Ota haltia varovasti käsiisi ja nosta se korvasi juureen. Millaisen sadun se kuiskaa juuri sinulle?

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Jenni Erkintalo &  Réka Király: Ystäväni puu (Etana Editions 2019)

Lasten tietokirjassa tutustutaan yleisimpiin Suomessa kasvaviin puihin. Kirjassa seikkaileva Naava-otus kertoo puista ja antaa pieniä toimintavinkkejä luontosuhteen rakentamiseen: kasvion kokoamiseen, käpylehmien askarteluun ja omenalyhtyjen kaivertamiseen. Tiesitkös muuten, että tutuilla puilla on myös supervoimia?

Kenelle? Mainiosti kuvitettu teos sopii kaikenikäisille lukijoille. Kirja sisältää paljon tietoa pilkottuna sopiviin palasiin – kaikkea ei tarvitse lukea yhdellä kertaa. Kirja on mainio matkatoveri myös metsäretkellä puiden tunnistamista harjoiteltaessa.

Tehtäviä kirjasta

1. Puujumppaa

Lukekaa kirjan ensimmäinen aukeama (s.8-9) ja alkakaa sitten itse puiksi:

Seiso paljain jaloin lattialla. Sinä olet nyt puu! Harottele varpaitasi: siinä ovat juuret. Tartu varpailla lujasti lattiaan ja kuvittele, kuinka niistä kasvaa pitkät juuret, jotka kaivautuvat syvälle maan alle. On kevät. Puun juuret imevät maasta vettä ja ravinteita. Kipristä varpaitasi: tunnetko kuinka vesi virtaa juurista ylös asti? Nyt se tuntuu polvissa, nyt jo vatsassa ja oi! Kasvun voima saavuttaa jo kätesi – siis oksat. Kurkota oksilla korkealle. Olet jo aika suuri puu. Oksillasi kiipeilee ehkä orava tai pesii jokin lintu.

Juuret auttavat sinua pysymään tukevasti paikoillaan. Seisot ja kasvat koko kesän, ja sitten saapuu syksy. Kuvittele että tuulee hiukan: kuinka oksat heiluvat? Nyt tuuli yltyy. Miltä se näyttää? Tuuli yltyy vieläkin: tulee hurja myrsky. Tuuli pauhaa, oksat heiluvat ja puu huojuu. Silti se pysyy paikallaan! Myrskyisen syksyn jälkeen tulee talvi. Puu pudottaa lehtensä ja peittyy lumen alle. Kuinka sinä nukut lumikuorman alla? Pian tulee kevät, ja kaikki alkaa uudelleen.

2. Metsäbingo

Tulostakaa mukaan metsäbingo ja lähtekää retkelle kirja kainalossa. Kuinka monta puuta löydätte? Jääkö jokin puu tunnistamatta? Vaikuttaako vuodenaika puun tunnistamiseen?

Metsäbingon voit ladata TÄÄLTÄ.

3. Vaahterasanoja

Syksyllä vaahteran lehdet muuttuvat kauniin keltaisiksi, oransseiksi ja punaisiksi. Kun vaahtera pudottaa lehtensä, sitä ympäröi kauniin värinen lehtimatto. Leikatkaa paperista vaahteranlehtiä ja valitkaa jokaiselle väri. Kerätkää vaahteranlehtiin sanoja:

A) jotka ovat lehden värisiä: esimerkiksi punaiseen vaahteranlehteen punaisia sanoja (ketsuppi, puolukka…)

B) jotka alkavat samalla alkukirjaimella kuin lehden väri: esimerkiksi oranssiin lehteen onnellisuus, omena, oma, outo…

4. Vuodenaikarunoja

Mikä vuodenaika nyt on? Miltä se näyttää metsässä, ulkona ja luonnossa? Pohtikaa, mitä teille tulee mieleen valitsemastanne vuodenajasta, esimerkiksi:  Miltä syksyllä näyttää? Miltä syksyllä tuoksuu? Mitä juhlia tai tapahtumia syksyyn liittyy? Mitä syksyllä tehdään? Millainen sää on syksyllä? Mitkä värit liittyvät syksyyn?

Kootkaa sanoista runo mallin mukaan lisäämällä sopiva määrä syksyisiä sanoja jokaiselle riville:

Syksy on …… ja …… ja …….
Syksy on …… ja …….
Syksy on ……. ja ……. ja ……
Syksy on nyt.

5. Tuttuja puita

Tulosta TÄÄLTÄ värityskuvat koivusta ja pihlajasta. Värittäessä voitte jutella ja kertoa: oletteko tehneet kaarnaveneitä, vihtoneet tai syöneet xylitol-pastilleja? Onko joku maistanut pihlajanmarjaa?

6. Oma puu, satupuu

Kaikilla puilla on ominaisuuksia, joista ne tunnistaa: rungon väri, lehtien tai neulasten muoto ja koko, kasvupaikka, puun tuottamat hedelmät… Jos sinä keksisit aivan oman puun, millainen se olisi?

• Onko puullasi lehdet, neulaset vai jotakin muuta? Minkä väriset?
• Onko puusi suuri vai pieni puu?
• Minkä värinen runko puullasi on?
• Millaisilla paikoilla puusi kasvaa?
• Tuottaako puusi hedelmiä tai jotakin muuta? Mitä tai millaisia?
• Mikä on oman puusi nimi?

Piirrä ja kirjoita puustasi! Voit käyttää apuna TÄÄLTÄ  tulostettavaa puu-monistetta.

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Kirsi Kunnas: Tiitiäisen metsä (WSOY, 2020, kuvitus Silja-Maria Wihersaari)

Runokirja on kooste Kirsi Kunnaksen Tiitiäiskirjojen ja kahden runokokoelman rakastetuista runoista. Kaikki runot liityvät jollain tavalla metsään.

Kenelle? Kaikenikäisille yhdessä ja itsekseen luettavaksi. Sopii rytmien ja riimiparien ystvävälle.

Tehtäviä kirjasta

1. Säätiedotus

Säätiedotus runossa (s. 42)  ihmisten niskaan sataa muun muassa noita-akkoja ja hirvenkakkoja.

Mieti millaista satumaailman kummallinen sade voisi olla.
Mitä kurjaa voisi sataa?
Mitä ihanaa?
Mistä säätiedotuksessa varoitetaan?

Kertokaa toisillenne hupsuja säätiedotuksia.

2. Metsän taikajuoma

Metsähiisi-runossa (s. 38) metsän musta taikavesi muuttaa yksinäisen hiiden viideksi hiideksi.

Keksi oma taikajuoma. Mitä tapahtuu, kun sitä juo? Mitä metsästä löytyviä aineksia tarvitaan? Mitä taikasanoja täytyy sanoa, että juoma on valmis?

3. Mitä valo tekee?

Runossa Pimeä ratsastaa (s.66) kerrotaan mitä pimeä tekee yöllä ja päivällä.

”Pimeä ratsastaa mustalla tammalla,
mustan tamman hännällä
huiskuttaa.
Pimeä ratsastaa äänetöntä laukkaa,
tähtisellä kammalla
hiuksiansa kampaa,
kuusta palan haukkaa
ja sitten menee pöllön silmiin nukkumaan.”

Keksi mitä valo tekee päivällä ja minne se piiloutuu yöllä. Mitä valo tekee yöpiilossaan?

4. Peikot ja keijut

Tiitiäisen metsä -kirjan “Metsäsatu”-runossa (s. 72–74) metsässä kulkija törmää hauskasti liikkuviin peikkoihin ja keijuihin.

Runossa peikot liikkuvat tasajalkaa röntystäen, köntystäen, möntystäen ja löntystäen. Keijut lentää liihottavat, viihottavat, hiihottavat ja pyörivät.

Kokeile ja näytä millaista voisi olla peikkojen tai keijujen liike. Miten röntystetään tai möntystetään tasajalkaa? Miten lentää liihotetaan tai hiihotetaan?

Keksi lisää hassuja sanoja, jotka kuvaavat muiden satumetsän olentojen liikettä. Näytä miten olennot liikkuvat.

Pistetään tanssiksi! Kuuntele tästä peikon ja keijun tanssi. Tanssi äänten tahtiin ikioma peikkojen ja keijujen tanssi. Jos teitä on useita, päättäkää ketkä leikkivät keijuja ja ketkä peikkoja.

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

1.–3.-luokkalaiset

Ville Hytönen: Pietimetsä PUUH! (2017, Robustos, kuvitus Mira Mallius)

Suloinen peikko-otus nimeltä Pikkukönni opastaa Peeter Peeterin ja Evelinin lehtikasan läpi hullunkuriseen Pietimetsään. Tässä satukirjan kehyskertomuksessa lapset tutustuvat moniin eriskummallisiin pieteihin eli peikkoihin ja heidän tapoihinsa sekä kuulevat tarinoita pietien yhteiselosta. Jokainen luku on oma kokonaisuutensa, joka kertoo esimerkiksi Pietimetsän synnystä, Pietisaunasta tai tietystä otuksesta. Hurmaavat, hauskat ja kieleltään kekseliäät tarinat käsittelevät esimerkiksi erilaisuutta, ystävyyttä ja yhdessä elämistä.

Kenelle? Kirja sopii ääneen luettuna jo alle kouluikäisille tai alkuopetukseen sekä itsenäisesti luettavaksi 1–3.-luokkalaisille. Myös vanhemmat lapset ja aikuiset voivat nauttia satujen herkullisista uusista sanoista ja hullunkurisista otuksista, vaikka jännityksen nälkää lyhyet tarinat eivät isommilla tyydytäkään.

Tehtäviä kirjasta

1. Portti Pietimetsään

Pietimetsään pääsee sukeltamalla vaahteranlehtikasaan, laskemalla kymmeneen ja sanomalla Pietimetsä PUUH!

Millaisista muista paikoista voisi siirtyä taikametsiin? Millaisia taikasanoja tarvitaan? Mihin oman porttisi kautta siirrytään?

2. Pietilajit

Pietimetsässä asuu monenmoisia pietilajeja eli peikkolajeja. Sieltä löytyy esimerkiksi hattupäisiä liskopeikkoja, räsyläntäisiä trollinkippuroita, kuunaamaisia karhiaisia, mahapietejä ja lintupeikkoja.

Miltä nämä peikkolajit voisivat näyttää? Keksi omia hullunkurisia pietinimiä ja piirrä pietit!

3. Salainen peikkoresepti

Tarvikkeet: Lista Aapramin vellin aineksista (lopussa)

Pietimetsässä Aaprami-niminen peikko keittää omalla salaisella reseptillään velliä, joka on tehty epäilyttävistä aineksista. Ensisilmäyksellä keitos näyttää kamalalta, haisee ällöttävältä ja ensimmäisellä lusikallisella maistuu pahalta. Kun Evelin ja Peeter Peeter kuitenkin uskaltavat maistaa toisenkin lusikallisen, velli maistuukin heistä erittäin herkulliselta.

Keksi oma peikkojen salainen resepti ruualle, joka valmistetaan epäilyttävistä ja oudoista aineksista, mutta joka maistuu herkulliselta. Keksi reseptiin myös sellaisia aineksia, joita löytyy vain pietimetsästä! Kirjoita resepti ja piirrä viereen kuva ruuasta!

Aapramin vellin ainekset: sirlikkikärmiäisiä, pöyhätoukkoja, kahmiaisia, pari tuikkaa, limasammalta, kurjen kainalohikeä, lörppäkurppien sylkeä ja mahapeikkojen selkäkarvoja

4. Pietisauna

Pietien sauna on päivastainen kuin ihmisten sauna, siellä tullaan entistä likaisemmaksi. Pietien mielestä “kun olet aivan töhnäinen ja takussa saunan jälkeen, ja sitten kirmaat aurinkoisessa metsässä, tuntuu kuin koko maailma olisi käynyt pesulla.”

Mikä muu Pietimetsässä voisi olla aivan päinvastaista kuin meidän maailmassamme? Miten pietit esimerkiksi syövät aamupalaa, käyvät koulussa tai menevät nukkumaan? Piirrä ja kirjoita valitsemastasi nurinkurisesta asiasta!

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Marjatta Kurenniemi: Puuhiset (2008, Tammi, alkuperäispainos 1956, kuvitus Maija Karma)

Satuklassikossa Mari-tytön varjo karkaa omille teilleen ja hänen on lähdettävä pelastamaan sitä vaahterapuuhisten eli vaahteran haltijoiden valtakunnasta. Samalla Mari saa ratkaistavakseen vaahterapuuhisten kadonneen kuninkaan arvoituksen ja tulenarat välit naapuripuun puuhisiin. Hauska ja jännittävä saturomaani käsittelee muun muassa valtaa, oman edun tavoittelua ja kilpailua.

Kenelle? Soveltuu ääneen luettavaksi alkuopetuksesta eteenpäin ja itsenäisesti luettavaksi noin kolmannelta luokalta eteenpäin. Kieli on kirjan iästä huolimatta helppolukuista ja juoni kiinnostava. Kirjoitusajankohta näkyy kuitenkin paikoittain hieman vanhahtavan stereotyyppisessä tyttöjen ja poikien käyttäytymisen ja mielenkiinnon kohteiden kuvauksessa, jota kannattaa luokassa käsitellä.

Tehtäviä kirjasta

1. Matka puuhisten valtakuntaan

Puuhiset ovat puiden haltijoita. Vaahterapuuheisten valtakuntaan pääsee laittamalla vaahteran siemenkodan nenäksi, jolloin muuttuu pieneksi ja voi juosta vaahteran varjo-oksaa pitkin perille. Millä muilla puun osilla tai metsän kasveilla voisi matkustaa ja minne?

2. Tervehdykset

Vaahterapuuhiset tervehtivät toisiaan näyttämällä pitkää nenää. Tämä liittyy vaahteran siemenkodan nenämäiseen muotoon. Miten muiden puiden, esimerkiksi koivun, puuhiset voisivat tervehtiä toisiaan? Miten muut taikametsän olennot tervehtivät toisiaan? Keksikää ja näyttäkää!

3. Valtakunnan onni ja niin eespäin

Vaahterapuuhisten valtakuntaa hallitsee kadonneen kuninkaan tilalla Yyliö, joka puhuu omaa koukeroista yyliökieltään, jota kukaan muu ei ymmärrä mutta jota kaikki puuhiset pitävät hienostuneena (s. 35). Yyliö kahmii itselleen etuja muiden puuhisten kustannuksella, esimerkiksi laittaa muut tilan puutteen vuoksi jatkuvasti muuttamaan (s. 22, mutta perustelee ratkaisujaan epämääräisesti valtakunnan onnella. Hän hokee jatkuvasti: “valtakunnan onni ja niin eespäin” (s. 61) ja perustaa itselleen uusia yyliövirkoja (s. 56), joiden korkeat palkat menevät kaikki hänen taskuihinsa. Muut puuhiset kunnioittavat Yyliötä, sillä hän osaa suhista kauniimmin kuin kukaan muu puuhinen (s. 57).

Keksi taikametsään epäreilu hallitsija. Miten hän kohtelee alamaisiaan? Millaisia lakeja tai sääntöjä tämä hallitsija laatii taikametsän väelle? Keksi ja kirjoita vähintään 3 epäreilua sääntöä taikametsään.

Keksi taikametsään reilu hallitsija. Miten hän kohtelee alamaisiaan? Millaisia lakeja tai sääntöjä tämä hallitsija laatii taikametsän väelle? Keksi ja kirjoita vähintään 3 reilua sääntöä taikametsään.

Keskustelkaa: Millaisia säännöistä tuli? Miksi ne ovat epäreiluja tai reiluja?

Lisätehtävä: Keksi oikeudenmukaiselle tai epäoikeudenmukaiselle hallitsijalle tai jollekin muulle satuhahmolle jokin hokema, jota hän toistelee. Mitä hahmo tekee aina kun hän sanoo hokeman? Kirjoita hahmosi ja toisen taikametsän asukkaan välinen lyhyt keskustelu, jossa hahmosi sanoo hokeman vähintään kaksi kertaa.

4. Tytöt, pojat ja varjot

Saturomaanin alussa Mari-tytön ja Ari-pojan varjot vaihtuvat, mikä aiheuttaa Marin varjon karkaamisen. Varjot eivät viihdy uusilla omistajillaan, sillä he pitävät eri asioista ja tekevät eri asioita. Kirjan alkuperäinen julkaisuajankohta vuosi 1956 näkyy siinä, että varjojen tukalaa oloa väärillä ihmisillä perustellaan nimenomaan heidän sukupuolensa eikä yksilöllisten erojensa mukaan. Alussa Maria kuvataan kilttinä ja kuuliaisena tyttönä (s.8–9). Marin varjo valittaa kuinka hänen piti pojan varjona ollessaan “kiipeillä puissa, pelata jalkapalloa, laskea hirveistä hyppyrimäistä ja jäädä koulussa jälki-istuntoon” (s.141) ja Arin varjo valittaa, että hänen piti “leikkiä nukeilla, pestä astioita, parsia sukkia, käydä balettitunneilla” eikä hän ole koskaan pelannut jääpalloa tai jalkapalloa, ollut “kunnollisessa tappelussa tai leikkinyt intiaanisotaa” (s.141–142). Ari haluaa itselleen takaisin varjon, joka ei tytön varjon lailla “pelkää tai arkaile” (s.142).

Alkua ja loppua lukuun ottamatta sadussa tyttöhahmot, erityisesti päähenkilö Mari, ovat hyvinkin vahvoja, toiminnallisia ja valtarakenteiden kyseenalaistajia. He uskaltavat sanoa vastaan Yyliölle, johtavat sotatoimia ja rauhanneuvotteluja eivätkä todellakaan pelkästään pelkää ja arkaile. Satu siis toisaalta myös kyseenalaistaa stereotyyppisiä tyttö- ja poikarooleja.

Lasten kanssa voisi olla järkevää ja hedelmällistä tarkastella millaisena tytöt ja pojat esitetään (s. 8–9, s.141–142) ja jutella ajan muuttumisesta ainakin, jos koko kirjaa luetaan kokonaisuutena.

Apukysymyksiä:

Millaisia tytöt ovat kirjan mukaan? Mitä he tekevät ja mistä he pitävät? Millaisia pojat ovat kirjan mukaan? Mitä he tekevät ja mistä he pitävät? Pitääkö tämä paikkansa nykyään? Onko teidän mielestänne jotain asioita, joista vain tytöt tai vain pojat tykkäävät? Onko teidän mielestänne jotain asioita, joita vain tytöt tai vain pojat tekevät? Mistä asioista sinä tykkäät ja mitä sinä tykkäät tehdä?

Millainen oma varjosi vois olla luonteeltaan? Yleensä varjot ovat melko samankaltaisia kuin niiden ihmiset, mutta voit kehittää omasta varjostasi myös erilaisen. Piirrä varjon ääriviivat ja kirjoita niiden sisälle varjosi luonteenpiirteitä, kiinnostuksen kohteita ja mielitekemisiä.

Lisätehtävä: Keksi mitä tapahtuisi, jos sinun varjosi lähtisi karkuun tai vaihtuisi jonkun aikuisen varjon kanssa.

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Tittamari Marttinen ja Marjo Nygård: Riemukas metsäretki (2015, Kustannus-Mäkelä)

Värikäs ja kekseliäs runokirja tutkailee metsän eläimiä, kasveja, sieniä ja luonnonilmiöitä humoristisista näkökulmista. Useimmat runot kuvailevat jonkin todellisen metsän asukkaan luonnetta aivan kuin se olisi ihminen, erityisen herkullisia ovat sienilajien hassuista nimistä inspiroituvat runot. Kirja leikkii ajatuksella siitä, entä jos jokaisella metsän oliolla olisi hupsu sisäinen sielunelämä ja metsä täynnä ystävällismielistä väkeä suloisine koteineen. Värikäs ja ilmeikäs kuvitus tukee riimirunojen tunnelmaa.

Kenelle? Runojen ja eläinten ystäville erityisesti alle kouluikäisistä alkuopetukseen aikuisen lukemana ja mutta myös isommille alakoululaisille itsenäisesti luettavaksi, mikäli aihepiiri heitä kiinnostaa. Alakoulun ylemmille luokille voi olla liian lapsellinen. Soveltuu myös sienilajien tai luonnon elollistamisen käsittelyyn.

Tehtäviä kirjasta

1. Runo metsän asukkaasta

Tarvikkeet: Eläin- ja kasvikirjoja, Riemukas metsäretki -kirja

Riemukas metsäretki -kirjassa on paljon runoja, jotka kuvailevat metsän kasvin, eläimen tai sienen luonnetta. Ne leikittelevät esimerkiksi olemassa olevien sienien hassuilla nimillä ja elollistavat niitä eli kuvailevat niitä kuin ne olisivat ihmisiä. Esimerkkejä löytyy esimerkiksi runoista Kikattavat kantarellit (s. 9), Mainio maamuna (s. 29), Narrausvahvero (s. 37) ja Jäkäläkäpälä (s. 8). Alta löytyy katkelmat runoista Narrausvahvero ja Mainio maamuna.

Narrausvahvero

Valevahvero valepuvussa,
muukalainen vahverosuvussa,
valelääkäri, valepotilas,
keltalakkinen valesotilas,

[–]

Se kieputtaa, narraa, kaikkia puijaa,
petkuttaa, jujuttaa, juksaa ja huijaa,
onkos sientä kierompaa:
se narraa kunnes halkeaa!
———————————-

Mainio maamuna

Mainio maamuna
                  joka ikisenä aamuna
nostaa päänsä
tyylikkään
ja toivottaa: Hyvää huomenta!

Huomenta sulle ja huomenta mulle,
huomenta meille ja metsän puille,
huomenta nälkäisille suille
                  hei kallion koloon ja sammalten
syliin
ja maahisten kyliin.

[–]

On se aika lutunen! Komia moukura!
Möykky ja möhkelö. Pöhkö töhkelö.
Jättiläiskuukunen.
Tohditko poimia sen?
Minä en! Annan sen olla ja ihailen.

Selaile eläin- ja kasvikirjoja ja poimi sieltä niin hupsun niminen kasvi tai eläin kuin löydät! Keksi oma runo, jossa kuvailet tämän metsän asukkaan luonnetta ja tavallista päivää, niin kuin se olisi ihminen.

2. Lohduttava metsä

Lukekaa Riemukas metsäretki -kirjan Kuu-runo (s. 24).

Taivaalla möllöttää kuu.
Se huutaa: Kukkuluuruu!
Se valaisee metsän polut
                  ja hävittää pelot
ja surut
ja poistaa vatsanpurut.

Minä istun sirpissä kuun,
heiluttelen jalkoja
ja viheltelen viisuja,
en väsy lauleluun.

Saa kuuta vähän halata
ja silitellä poskea
ja suukotella koko ukkoa.

Kuu on yöllistä, viileää tuulta
ja keneltäpä muulta
kuin kultaiselta kuulta
                  saa suun messingille
ja siivet unelmille!

Runossa kuu lohduttaa, rohkaisee ja kannustaa unelmoimaan.

Mitkä asiat sinua lohduttavat metsässä? Mikä rohkaisee ja kannustaa? Kirjoita tai kerro!

Lisätehtävä: Mikä on sinusta paras paikka, eläin tai kasvi jossain sinulle tutussa metsässä? Piirrä ja kirjoita!

3. Taikametsän kodit

Karpalotalo-runossa karpalot asuvat karpalotalossa, karkeloivat ja viettävät siellä mehukestejä (s. 16).

Karpalotalossa
lippu on salossa,
vietetään mehukestit oivat,
täällä marjat karkeloivat!

Leikit jatkuvat aamusta yöhön,
karpalotalolta karpalokeinuun,
karpalokeinusta karpalosaunaan.
Karpaloväki käy
                  karpalotyöhön.
Ystävää täytyy kehua – makeaa karpalomehua!

Karpalokartano on metsän kruunu.
Kar-pa-lo lo-pa-kar
marjojen sankaritar!

Minkälaisia muita hupsuja koteja taikametsästä voisi löytyä ja kuka niissä voisi asua? Mitä asukkaat tekevät kodissaan? Piirrä ja kirjoita!

Lisätehtävä: Rakentakaa kierrätysmateriaaleista taikametsän asukkaiden koteja sekä asukkaat näihin koteihin.

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Anne Muhonen: Universumin avain (2017, Arktinen banaani)

Kalle löytää kotoaan avaimen, jonka äiti epäilee olevan universumin avain. Yhdessä parhaan ystävänsä Hirpan ja uuden ystävän Ainon kanssa Kalle päättää etsiä universumin oven, jonka avaimella varmasti saa auki. Kolmikko alkaa etsiä johtolankoja, joiden avulla he toivovat löytävänsä mystisen taikaoven.

Kenelle? Sarjakuvakirja sopii alakouluikäisille aina 3.-luokkalaisista 6.-luokkalaisiin. Kirja on hittiteos monelle tämän kohderyhmän lukijalle ja se innostaa sanataiteiluun matalalla kynnyksellä.

Tehtäviä kirjasta

1. Universumin avaimet

Tarvikkeet: Erilaisia ja erikokoisia avaimia

Valitse yksi avaimista. Millaisen taianomaisen oven sillä saa auki? Mistä ovi löytyy? Miten oven voi löytää? Kuka oven voi löytää? Pitääkö tiettyjen ihmisten olla paikalla, jotta oven voi saada auki? Mitkä vihjeet johdattavat oven luokse? Minne oven kautta pääsee kulkemaan?

Lisätehtävä: Kuinka monta salaista taikaovea löydät Kirjametsä-näyttelystä? 

2. Fantasian portti

Kallen paras ystävä Hirppa asuu toisessa maailmassa. Hän pääsee sieltä vierailemaan Kallen luona ainoastaan silloin kun sataa ja maahan muodostuu lammikoita. Kun Kalle piirtää lätäkön ympärille oksalla kehän, Hirppa pääsee lätäkön kautta omasta maailmastaan meidän maailmaamme. Kallen lisäksi kukaan muu ei kuitenkaan näe ja kuule Hirppaa.

Suunnittele taianomainen portti, jonka läpi joku voisi päästä kulkemaan kahden eri maailman välillä. Mistä portin voi löytää? Pitääkö olla tietynlainen sää tai vuorokaudenaika, jotta portin voi avata? Keiden pitää olla paikalla, jotta portti avautuu? Mitä pitää tehdä, että portin saa toimimaan? Kuka portin läpi voi kulkea?

Inspiraatioksi voit kuunnella Kirjametsä-näyttelyn erään taikaportin ääntä. Minkälaista ääntä sinun porttisi pitää kun siitä kuljetaan?

3. Oma salakieli

Kalle, Hirppa ja Aino kuulevat metsässä tikan nakutusta. Voisiko se olla salainen viesti? Kaverukset pohtivat, voisivatko hekin keksiä oman salakielen. Kirjan alussa onkin salainen viesti, jonka koodaamiseen löytyy ohjeet kirjan lopusta.

Suunnittele oma salakieli yksin tai yhdessä kaverin kanssa. Kirjoita ensin paperille aakkoset A:sta Ö:hön. Keksi sitten, millainen merkki kutakin kirjainta kuvaa sinun salakielessäsi. Kun salakieli on valmis, kirjoita lyhyt viesti uusilla kirjaimilla.

Lisätehtävä: Anna salakielen ohje jollekulle ja pyydä häntä ratkomaan viesti.

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Sanna Isto & Julia Vuori: Tinka ja Taika – Kielletty metsä (WSOY, 2015)

Siskokset Tinka ja Taika ovat noitaoppilaita, jotka osaavat tehdä taikoja erilaisten kasvien ja kukkien avulla. Talvella lumen peittämästä maasta taikamateriaalien löytäminen on kuitenkin hankalaa. Siskokset haluaisivatkin hypätä mummon taika-arkun kautta hakemaan kasveja mystisestä metsästä. Mummo vain haraa vastaan, sillä metsässä tapahtuu jotakin merkillistä. Vaan mitä siskokset tekevät, kun mummo katoaa?

Kenelle? Lastenromaani sopii yhdessä tai yksin luettuna 1.-luokkalaisille ja vanhemmille. Kuvat rytmittävät tekstiä, jota on kirjassa runsaasti. Kirja on sarjan kolmas osa, ja siinä viitataan jonkin verran sarjan aikaisempien osien tapahtumiin. On suositeltavaa, että kirjat luetaan järjestyksessä.

Tehtäviä kirjasta

1. Taika-aarrearkku

Tinkan ja Taikan mummilla on aarrearkku, jonka kautta pääsee matkustamaan taianomaiseen arkun maailmaan. Sen kautta pääsee esimerkiksi kiellettyyn viidakkoon, mutta muissa Tinka ja Taika -kirjoissa se vie esimerkiksi upealle hiekkarannalle.

Millaiseen paikkaan sinä haluaisit matkustaa taika-arkun kautta ja miksi? Kenet ottaisit matkaseuraksi? Piirrä kuva paikasta, johon haluaisit matkustaa.

Kirjoittaessasi voit kuunnella Kirjametsä-näyttelyn äänimaisemaa ja pohtia, millaisista miljöistä äänet ja musiikki kertovat.

2. Pikkunoitailua

Tinka ja Taika taikovat itsensä pikkuruisiksi pikkunoidiksi ja lähtevät ulos leikkimään lumeen. Pikkunoitana voi tehdä kaikenlaisia asioita, joita ei halua aikuisten näkevän (kuten harjoitella taikomista). Pikkuruisena kohtaa myös haasteita, joita ei välttämättä muuten kohtaisi. Pieni tuulenpuuska voi tuntua todella voimakkaalta pyörremyrskyltä, ja jos lentämään opetellut pehmoleluhevonen kuljettaa puun oksalle, sieltä ei välttämättä enää pääse alas.

Mene kotipihalle tai metsään ja katsele ympärillesi. Millainen päiväsi olisi, jos muuttuisit peukalon kokoiseksi pikkunoidaksi? Mitä tekisit? Millaisia haasteita kohtaisit? Mitkä asiat näyttäisivät uudesta perspektiivistä jättiläismäisen suurilta, mitkä asiat taas olisivat tavallisten käyttöesineiden kokoisia? Kirjoita lyhyt kertomus päivästäsi pikkuruisena noitana. 

3. Taikoja kasvien avulla

Tinka ja Taika ovat noitia, jotka käyttävät taikojen tekemiseen erilaisten kukkien ja kasvien osasia. Kasvin palanen laitetaan suuhun, jotta taian voi tehdä.

Mene pihalle. Millaisia kasveja ja kukkia löydät? Ota kuva viidestä erilaisesta kasvista. Jos olisit noita, millaisia taikoja näillä kasveilla voisi tehdä? Kirjoita lyhyt kuvaus jokaisesta kasvista ja siitä, millaisten taikojen tekemiseen ne sopivat.

P.S. Muista, että tuntemattomia, syömäkelvottomia tai myrkyllisiä kasveja ei koskaan saa laittaa suuhun! 

4. Puuksi tai kasviksi muuttuminen

Ilkeä Montonen muuttaa Tinkan ja Taikan puiksi. Muutos alkaa, kun apina puristaa noitasiskosten päälle mehua keltaisesta hedelmästä.

Millaista olisi muuttua puuksi tai joksikin muuksi kasviksi? Mitä sinussa muuttuisi ensimmäisenä? Mistä huomaisit muutoksen puuksi alkaneen? Mikä muutoksen saa aikaan?  Piirrä kuvasarja, jossa muutut pikkuhiljaa puuksi tai valitsemaksesi kasviksi.

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Reetta Niemelä & Sanna Pellicioni: Nähdään majalla, kasviagentit (2018, Sammakko)

Anna, Kaamanen, Uni ja Hamid ovat luontoagentteja, joiden tehtävä suojella kaikkia luonnosta löytyviä pörriäisiä, öttiäisiä, möttiäisiä ja kasveja. Kaverusten koulun talkkarit, Pitkäsen papat, antavat agenteille tehtäväksi etsiä metsän salaisimman paikan. Sitä etsiessä selvitetään näkymättömiä viestejä, kerätään juhannuskimppu syötävistä kasveista ja korjataan puumaja, joka on joutunut ilkivallan kohteeksi. Tarinan edetessä opitaan kiehtovia faktoja luonnon ihmeellisistä kasveista.

Kenelle? Ihastuttava tietokirjaa ja kuvakirjaa yhdistelevä teos sopii kaikille luonnosta kiinnostuneille yli 5-vuotiaille. Kirja toimii kuitenkin erinomaisesti polkuna luonnon ja kasvien maailmaan myös alakouluikäisille. 

Tehtäviä kirjasta

1. Merkkejä taikametsän olennoista

Tarvikkeet: valokuvia kummallisen näköisistä maisemista, puista, kasveista, juurakoista ja lehdistä

“Suomalaiset ovat kutsuneet saniaisen maasta kiertyvää kiekkoa kevätversoa kuolemankouraksi. Eikö se kumminkin muistuta enemmän vaikka pientä suloista lohikäärmeenpoikasta? Tai vaikka linnunradan kiekkoa.” (s. 13)

Valitse yksi luontovalokuvista ja katso sitä oikein tarkasti. Millaisia merkkejä taikametsän olennoista sinä näet kuvassa? Näetkö jonkin eläimen tai olennon poikasia, siipiä, luita, kasvoja, kauloja tai käpäliä kuvassa? Onko kummallinen juurakko aarnikotkan käpälä tai maahan pudonnut merkillinen oksa yksisarvisen sarvi? Onko puussa näkyvä kolo keijukaisen pesän oviaukko? Näetkö sinä merkkejä suloisista lohikäärmeen poikasista?

2. Taikametsän kasvio

Kasviagentit kokoavat kirjassa oman kasvion. Millaisen taianomaisen kasvion sinä voisit koota ystäviesi kanssa? Keksikää omia taikakasveja ja kootkaa sivut yhteen omaksi kasvioksi!

Näin syntyy taikakasvi:

1. Kasvi tarvitsee ensimmäisenä nimen. Valitse yksi sana A-laatikosta ja toinen B-laatikosta. Kokeile erilaisia yhdistelmiä. Mitkä kaksi sanaa yhdistämällä syntyy hienoimman kuuloinen kasvi?

A                         B

Leijonan           Hiisku
Suur                  Kannel
Kerma               Kiilokki
Töyhtö              Letti
Elefantin          Hapakko
Rytty                 Siipi
Puuteri             Telokki
Puna                 Puijakka
Pölkky              Hiippa
Viiru                 Lipakka
Riippu              Nenämö
Mennin            Halla
Ruuti                Tirsku
Kelta                 Saparo
Vaala                Kirna
Nuokku            Niira
Saukon             Punerva
Köppi               Hiisku
Myrkky            Töpperö
Pörrö                Atti
Möllö                Kiipuna
Lehto                Vaalo

 2. Miltä keksimäsi kasvi näyttää? Millaiset varsi ja lehdet sillä on? Kuinka suureksi se kasvaa? Onko kasvissa kukka tai kukkia? Millaisia ja minkä värisiä? Tekeekö kasvi marjoja tai hedelmiä? Onko kasvissa piikkejä? Millaisesta siemenestä kasvi kasvaa? Ota A4-kokoinen paperi ja piirrä siihen kuva kasvista. Kirjoita ympärille tietoja kasvista.

3. Millaisia ominaisuuksia kasvilla on? Voiko kasvin jonkin osan syödä vai onko se myrkyllinen? Voiko kasvia käyttää jonkin taian tai taikarohdon tekemiseen? Millaiseen? Kirjoita kuvaus kaikista kasvin käyttötarkoituksista kuvan viereen. 

3. Taikaliemiä kasveista

Kun taikakasvikasvio on valmis, selaile sitä ja valitse viisi kasvia. Mieti, millaisia taikaliemiä kasveista voisi tehdä.

Kirjoitetaan resepti yhdelle taikaliemelle. Millaisista arkisista ja taianomaisista ainesosista liemi syntyy? Voit käyttää reseptissä taikakasvien lisäksi muitakin ainesosia kasvien lisäksi. Mihin taikalientä voi käyttää? Kuinka paljon sitä pitää juoda, jotta haluttu vaikutus syntyy?

4. Kasvien tarinoita

“– Kuulitteko? Joku räksähti? Hamid sanoi äkkiä ja kuulosti huolestuneelta.
– Älä huoli, Kaamanen sanoi. Se on Metsä, joka lukee meille iltasatua. (s. 32)”

Nähdään majalla, kasviagentit -kirjassa voikukka kertoo kasviagenteille iltasadun omasta elämästään (s. 34–35). Mene pihalle tai metsään ja valitse jokin kasvi, jonka näet siellä. Mitä kasvi kertoisi sinulle, jos se osaisi puhua? Millaisia asioita se on nähnyt elämänsä aikana? Millaisia salaisuuksia se tietää? Kirjoita itse tai pyydä aikuista kirjoittamaan sanelemasi pohjalta iltasatu, jonka kasvi kertoo sinulle näkemistään asioista.

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Maria Vuorio: Kiitollinen sammakko ja muita satuja järviseudulta (Tammi, 2009, kuvitus Virpi Penna)

Satukokoelmassa tutkaillaan mökkijärven ja sitä ympäröivän metsän luontoa ja sen taianomaisia tapahtumia. Kehystarinana toimii Justuksen ja hänen isänsä Aatoksen mökkireissu, mutta jokainen luku on oma itsenäinen satunsa, joka käsittelee esimerkiksi kiitollisuutta, turhamaisuutta tai väärässä paikassa olemista. Mielikuvitusta kutkuttavissa ja hauskoissa saduissa sukelletaan esimerkiksi sammakkokuninkaan juhliin, tonttujen ystävyyteen ja vaeltavaan kaikusaareen kesäyössä.

Kenelle? Alkuopetukseen aikuisen luettavaksi ja siitä ylöspäin kaiken ikäisten iloksi ja itsenäisesti luettavaksi.

Tehtäviä kirjasta

1. Metsän eläin kiittää

Sadussa Kiitollinen sammakko (s. 5–16) sammakkokuningas kiittää Justusta ja tämän isää monin tavoin pelastamisestaan. Kiitollisuudenosoitukset menevät kuitenkin tahattomasti hullunkuriset mittasuhteet, kun sammakko on pitkään kiitollisuudenvelassa ja toteuttaa ihmisten toiveita sammakkomaisesta näkökulmasta esimerkiksi tuomalla herkkupöytään matoja ja etanoita ja mökin sisään limaisia vesikasveja.

Keksi miten joku toinen eläin voisi kiittää ihmistä itsensä pelastamisesta hassuilla tavoilla. Miten eri eläimet tai taikaolennot voisivat kiittää toisiaan?

Lisätehtävä: Mistä haluaisit kiittää metsää? Kirjoita ja piirrä!

Lisätehtävä: Mistä muusta sinä olet kiitollinen? Kenelle sinä olet kiitollinen? Kirjoita kiitoskirje tai kiitoskortti jollekin henkilölle, jolle olet kiitollinen. Keksi lisäksi jokin teko, jolla voisit ilahduttaa häntä.

2. Marsu metsässä

Sadussa Väärä paikka (s. 40–47) marsu on hylätty metsään ja se päätyy metsän viimeisen noita-akan mökkiin ja metsän eläinten ihmeteltäväksi. Eksyneen kotieläimen seikkailut sille vieraassa metsässä aiheuttavat hassuja tilanteita.

Listaa olentoja ja hahmoja, jotka liittyvät mahdollisimman vähän metsään. Valitse listasta yksi olento ja kirjoita teksti, jossa tämä olento jostain syystä päätyy metsään. Miksi olento on metsässä? Onko hänellä jokin tehtävä siellä? Mitä hän ajattelee metsästä? Ketä hän metsässä kohtaa? Millaiseen metsään olento on päätynyt? Löytyykö metsästä jotain taianomaista? Miten olento pääsee takaisin kotiin?

Lisätehtävä: Miltä eksyminen tuntuu? Tai väärässä paikassa oleminen? Miltä tuntuu löytää takaisin kotiin tai tutulle reitille? Listaa sanoja ja lauseita.

3. Metsän äänet

Kaiku asuu vaeltavassa sumuisessa ja puiden peittämässä saaressa, johon kukaan ei voi astua ja jonka sisään kukaan ei näe. Kun vaeltava kaikusaari on lähellä, ihmisen kuulo tarkentuu ja on “mahdollista kuulla kuulemattomia” (s. 66–73).

Mene metsään ja kuvittele, että se on taikametsä. Laita silmät kiinni ja kuvittele salaperäinen saari liukumassa hitaasti lähemmäs. Millaisen järven rannalla olet? Millainen sää on ja mikä vuodenaika? Nyt Kaikusaari on lähellä ja korvat herkentyneet kuulemaan! Kuuntele metsää ja kerro mitä kuulet. Ketä taikametsässä asustaa? Mitä metsässä tapahtuu? Minkälainen tunnelma äänistä syntyy?

Vaihtoehtoisesti voit kuunnella myös pätkän Kirjametsä-näyttelyn äänimaisemaa ja miettiä edellisen kappaleen kysymyksiä sen perusteella.

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

4.–6.-luokkalaiset

Reeta Aarnio: Maan kätkemät (2008, Otava)

Neljäsluokkalainen Liina löytää kirjaston seinästä oven, jonka kautta pääsee keskelle metsää. Metsässä on meneillään taianomainen oppitunti, jolle pääsevät vain kaikista erityisimmät lapset. Kun Liinan kotikaupungin lapset alkavat katoilla, Liina ja hänen ystävänsä päättävät selvittää, mitä kadonneille on tapahtunut. Ovatko lapset joutuneet metsänpeittoon vai onko asialla metsän mystiset olennot?

Kenelle? Kirja sopii 3. luokkalaisille ja sitä vanhemmille niin ääneen kuin itsenäisestikin luettavaksi. Kirja ammentaa hurmaavalla tavalla suomalaisesta mytologiasta ja sopii esimerkiksi Harry Potter -kirjojen ystäville. 

Tehtäviä kirjasta

1. Taikaportti

Liina pääsee ensimmäiselle taianomaiselle oppitunnille kirjaston tiiliseinään ilmestyneen huolto-oven kautta (s. 5). Siri puolestaan on aikoinaan päässyt ensimmäistä kertaa taikaoppitunnille vaatehuoneen lattiaan ilmestyneen merirosvolaivan kansiluukun läpi (s. 27).

Millaisen taianomaisen portin kautta sinä voisit päästä kokonaan toiseen paikkaan? Mistä löydät portin? Millainen portti on? Kuka sen kautta voi kulkea? Voiko porttia käyttää koska vain vai katoaako se käyttämisen jälkeen? Minne portin kautta pääsee? Suunnittele oma taikaportti piirtämällä ja kirjoittamalla.

Inspiraatioksi voit kuunnella Kirjametsä-näyttelyn erään taikaportin ääntä. Minkälaista ääntä sinun porttisi pitää kun siitä kuljetaan?

Lisätehtävä: Kirjoita lyhyt kuvaus siitä, miten löydät portin ja käytät sitä. Millaisia ajatuksia ja tunteita portin löytäminen sinussa herättää? Kuvaile myös paikkaa, johon päädyt portin läpi kuljettuasi. 

2. Katoamisilmoitukset

Maan kätkemät -kirjassa kaupungin lapset alkavat katoilla (s. 80). Kadonneet ovat katoamishetkellään metsässä. Ovatko he joutuneet metsänpeittoon vai onko joku siepannut heidät?

Millainen katoamisilmoitus sinusta tehtäisiin, jos katoaisit? Tee katoamisilmoitus, jossa kerrot piirtäen ja kirjoittaen:

• Mitkä ovat keskeiset tuntomerkkisi, joista sinut tunnistaa?
• Missä sinut on viimeksi nähty?
• Kehen pitää ottaa yhteyttä, jos sinut löydetään?
• Onko luvassa löytöpalkkio?

3. Piiloleikkejä

Tarvikkeet: Luontoaiheisia kuvia, joissa on merkillisiä kantoja, puunrunkoja, kasveja, eläimiä ja muita kiehtovia yksityiskohtia

Metsän taianomainen väki pystyy piiloutumaan luonnon keskelle tavallisilta kulkijoilta monin eri tavoin. Maan kätkemät -kirjassa Liina ja hänen ystävänsä kohtaavat jäniksen, joka muuttuukin naiseksi, jolla on pitkät naavamaiset hiukset (s. 123). Hän on metsänneito, jonka koko selkä on paksun kaarnan peitossa. Kun nainen seisoo paikoillaan ja häntä katsoo takaapäin, hän näyttää puun rungolta. Häntä voisi luulla yhdeksi metsän puista (s. 125).

Katso luontoaiheisia kuvia. Millaisia taianomaisia olentoja kuvaan on kätkeytynyt? Onko kivi todellisuudessa velho ja kannonkäppyrä menninkäinen? Onko maahan pudonnut lehti oikeasti keijukaisen siipi? Yritä löytää kuvasta niin monta metsään piiloutunutta taianomaista olentoa kuin pystyt. 

4. Maahiset

Liina ja hänen ystävänsä päätyvät seikkailun tuoksinnassa maan alle, maahisten valtakuntaan. Maahiset ovat silmäpuolia, ilkeän näköisiä hahmoja, jotka ovat täynnä arpia ja joilla on punahehkuiset silmät (s. 133).

Kuuntele äänitiedosto, johon on talletettu maahisten puhetta. Mitä luulet, että maahiset sanovat toisilleen? Kirjoita lyhyt dialogi, jonka maahiset voisivat käydä keskenään.

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Kimmo Ohtonen: Ikimaa – Soturin tie (2018, Otava)

Oliverin äiti on kadonnut jälkiä jättämättä. Kun suuri karhu saapuu ja kertoo voivansa auttaa Oliveria, tämä tempautuu mukaan seikkailuun, jossa maiden väliset rajat hämärtyvät. Samaan aikaan susien klaaniin kuuluva Kalla valmistautuu soturikoulun turnajaisiin.

Kenelle? Vauhdikas romaani sopii hyvin seikkailunnälkäisille ja toiminnallisesta fantasiasta nauttiville lukijoille. Kirjaan voi tarttua sujuvasti lukeva 5.–6.-luokkalainen, ja kirja sopii myös yläkoululaisille. 

Tehtäviä kirjasta

1. Voimaeläinklaani

“Kalla tunsi Lunan kyljen koskettavan selkäänsä. Nuori naarassusi kiersi Kallan takaa ja asettui makaamaan hänen viereensä. Susi hohkasi lämpöä. Kalla painoi päänsä Lunan kaulaa vasten. Kunpa voisin nukahtaa tällä tavalla joka ilta, Kalla mietti.” (s. 112)

Ikimaa – Soturin tie -kirjassa kuiskaajat ja voimaeläimet voivat puhua keskenään paitsi valveilla myös toistensa unissa vieraillessaan. Kalla kuuluu hukkaklaaniin, jonka susien kanssa hän käy metsässä leikkimässä, keskustelemassa ja viettämässä aikaa.

Mistä eläimestä pidät todella paljon? Listaa viisi suosikkieläintäsi. Valitse niistä yksi. Tämä on sinun voimaeläimesi. 

Keitä sinun voimaeläinklaaniisi kuuluu? Keksi, kuinka iso voimaeläinklaani on ja keksi jokaiselle eläimelle nimi, ikä, sukupuoli ja jokin hallitseva luonteenpiirre. Sopiva määrä eläimiä yhteen klaaniin on 3–5. 

Mieti seuraavaksi, millaisessa paikassa voimaeläinklaanisi asuu. Miltä siellä näyttää? Entä millaisia tuoksuja siellä on? Löytääkö laumasi asuinpaikkansa läheltä ruokaa? Piirrä ja kirjoita lauman asuinpaikasta. 

2. Keskusteluja unessa

Kuiskaajat ja voimaeläinklaanin eläimet voivat keskustella keskenään unessa. Mitä sinä puhuisit jonkun laumasi voimaeläimen kanssa yön aikana?

Ota itsellesi pari. Toinen on kuiskaaja ja toinen valitsee jonkin aiemmassa tehtävässä luodun voimaeläinklaaniin kuuluvan eläinhahmon, jota esittää. Eläytykää rooleihinne ja käykää joko kirjoittamalla tai suullisesti lyhyt keskustelu, jonka voisitte käydä unessa.

Mahdollisia aiheita voivat olla: 

• Ette ole nähneet toisianne hereillä vähään aikaan. Mitä kumpikin teistä on tehnyt viime aikoina? Mitä haluatte tehdä, kun seuraavan kerran tapaatte toisenne? 
• Millaisia ovat olleet lapsuutenne? Kertokaa molemmat jokin muisto lapsuudestanne toisillenne. 
• Olette kokeneet jännittävän seikkailun viime viikolla. Muistelkaa sitä ja kertokaa toisillenne, mitä seikkailusta jäi mieleen. 

3. Ikitammien tarinat

“Puut eivät kasvaneet suoraan ylöspäin, vaan kiemurrellen ja kaarrellen. Aivan kuin ne olisivat olleen aikaisemmassa elämässään jättiläisiä ja kivettyneet erilaisiin seisoma-asentoihin.” (s. 120–121)

Ikimaassa Kuolleessa metsässä kasvaa jättiläismäisen suuria, kiemurrellen kasvavia ikitammia eli magnoreita. Ne ovat Ikimaan tietäjiä, suunnattoman vanhoja ja viisaita puita, jotka muistavat satoja ja tuhansia vuosia taaksepäin maan historiaa. Yöllä puut kertovat toisilleen tarinoita ja oppivat toisiltaan niiden kautta. Ihmisten korviin puke kuulostaan huokailulta, murinalta ja narahtelulta, ja vain harvoin ikitammet puhuvat ihmisten kieltä.

Millaisia tarinoita ikitammet kertovat toisilleen? Mitä kaikkea ne ovat nähneet vuosisatojen aikana tapahtuvan? Mitä sellaisia tapahtumia puut muistavat, jotka ihmiset ovat jo unohtaneet? Kirjoita yksi ikitammien tarinoista.

Inspiraatioksi voit kuunnella pätkän Kirjametsä-näyttelyn yöllistä äänimaisemaa. Minkä tarinan kuulet siinä?

Lisätehtävä: Askartele kartongista tai pahvista vänkyräinen ikitammi ja kiinnitä se seinälle. Laita puun viereen puhekupla, jonka sisälle kiinnität kirjoittamasi tarinan. Jos teette tehtävän luokassa, voitte tehdä seinälle kokonaisen Kuolleen metsän, joka on täynnä toisilleen tarinoita kertovia tammia. 

4. Maagisen metsän kartta

“Seuraavaksi saat opetella tekemään kartan, niin kuin kunnon soturioppilas ainakin.” (s. 272)

Kalla opettaa Oliveria piirtämään karttoja. Kallan piirtämä Aarniolan kartta nouseekin merkitykselliseksi kirjan loppupuolella.

Millaisena paikkana näet Aarniolan ja sitä ympäröivät alueet? Piirrä oma visiosi Ikimaa – Soturin tie -kirjan maailmasta. Sijoita sinne ainakin Kuollut metsä, Hukankylä, Kontiokylä, Kotkankylä, Kelojoki, soturikoulu, Ikikalliot, Titaanirotko, Kalmanvuoret, Aarniolinna, Rautavuoret, Ikimetsä ja Oliverin piilomaja.

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Eero Ojanen & Ari Jokinen: Peikot, keijut ja haltijat – Suomalainen metsänväki (Minerva, 2007) 

Millaista väkeä metsässä ennen asui? Entä missä nykyään luuraavat tontut, peikot ja muut metsien asukit? Kirjassa kurkistetaan hauskalla tavalla metsän kuningas Tapion valtakuntaan ja tutustutaan niin haltijoihin, veden väkeen, ajattaroihin kuin hiisiinkin.

Kenelle? Kauniisti kuvitettu tietokirja sopii suomalaisen kansanperinteen myyttisistä hahmoista kiinnostuneelle alakoululaiselle. Jos lukeminen ei vielä ole sujuvaa, kirjaan kannattaa tutustua yhdessä aikuisen kanssa. Vaikka kirja on ohuehko, tekstiä piisaa. 

1. Modernit peikot

Entisajan metsänväki on joutunut sopeutumaan nykyajan menoon ja löytämään uusia asuinpaikkoja. Vuorenpeikot ja metsänpeikot ovat joutuneet etsimään uusia tehtäviä itselleen. Moderneja peikkoja ovat esimerkiksi hammaspeikko, talouselämässä kummitteleva inflaatiopeikko ja kolesterolipeikko (s. 46–47).

Keksi oma moderni peikko. Mikä peikko se on? Millaista vahinkoa se aiheuttaa ihmisille? Missä peikko asuu? Mistä asioista se pitää erityisesti? Kuka on peikon ystävä? Entä vihollinen? Piirrä lopuksi myös kuva kyseisestä peikosta. 

2. Metsänolentojen kaupunkipuuhat

“Vesihiisi sihisi hississä. Tämän on jokainen kuullut, se ainakin on varma asia. Ja siinä tapauksessa täytyy sanoa, että vesihiisi on kokenut melkoisen muutoksen. Sen on täytynyt tulla kaupunkiin, sillä peräkorvessa ei ole hissejä. Samoin sen on täytynyt tulla vedestä kuivalle maale, silä vesihissiä ei juurikan ole nähty.” (s. 48).

Peikot, keijut ja haltijat – Suomalainen metsänväki -kirjan loppupuolella kurkistetaan klassisten metsänolentojen nykypuuhiin. Vesihiisi sihisee nykyään järven sijaan hississä ja metsän ilkeästä hittavaisesta on tullut liikennekaahari (s. 48).

Tutustu johonkin kirjassa esiteltyyn muinaiseen metsänolentoon. Lue esimerkiksi Kuippanasta (s. 13), metsän emäntä Mielikistä (s. 20), Sämpsä Pellervoisesta (s. 26), veden väestä (s. 28), ajattaroista (s. 30) tai keijuista (s. 34). Voit myös etsiä lisätietoa netistä tai muista kirjoista.

Monen entisajan metsän paikalle on rakennettu kaupunki. Mitä valitsemasi metsänolento puuhaisi, jos se olisi muuttanut kaupunkiin? Mitä se tekisi kaikki päivät? Mikä sen ammatti olisi? Entä mitä se harrastaisi? Keitä sen ystävät olisivat? Millaisessa paikassa se asuisi? Voivatko ihmiset nähdä sen vai toimiiko se näkymättömissä? Piirrä ja kirjoita metsänolennon kaupunkielämästä pieni tarina. 

3. Taianomaisia puita

Tarvikkeet: Erilaisia siemeniä läpinäkyvissä purkeissa

“Ja Sämpsä Pellervoinen taas istutti puita minkä kerkisi. Se oli puiden isäntä, otti viisiä jyviä ja seitsemiä siemeniä, lähti sitten maita kylvämään.” (s. 26)

Sämpsä Pellervoinen on puiden isäntä. Sen tehtävänä on kylvää erilaisia jyviä ja siemeniä metsään ja istuttaa metsän puut.

Katso purkeissa olevia siemeniä. Millaisia puita niistä voisi kasvaa? Ota yhdestä purkista yksi siemen ja piirrä, millainen puu siemenestä kasvaa. Millaiseen paikkaan siemen pitää kylvää, jotta siemenestä kasvaa mahdollisimman iso puu? Millaiset hyönteiset, linnut ja taianomaiset olennot asuvat isoksi kasvaneen puun oksilla, juurakoissa ja kolosissa? Voiko puun lehdistä tai neulaisia käyttää jonkin rohdon, ruoan tai taikaliemen ainesosana?

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Veera Salmi: Puluboin ja Ponin pöpelikkökirja (2014, Otava, kuvitus Emmi Jormalainen)

Poni-nimisen tytön elämä ja elokuvantekosuunnitelmat menevät sekaisin, kun hänen paras ystävänsä Miisu joutuu sairaalaan. Hän joutuu vastentahtoisesti lyöttäytymään yhteen Miisun veljen Miskan kanssa, jotta saisi elokuvansa valmiiksi ja löytäisi ystävänsä Puluboin, joka on lähtenyt seikkailemaan Keskuspuistoon eli oikeaan metsään. Tottumattoman silmissä metsästä löytyy kaikkea outoa, hassua, vierasta ja pelottavaakin kummasteltavaa. Kirja kuvaa ystävyyttä, surua, elokuvan tekemistä ja luonnosta etääntyneen kaupunkilaisen suhdetta metsään.

Kenelle? Absurdin huumorin, sanaleikkien ja elokuvien ystäville. Soveltuu erityisen hyvin aikuisen ääneen lukemaksi, jolloin se naurattaa jo alkuopetuksessa ja myös vanhemmilla lapsilla. Vaihtelevan kieliasun ja fontin takia soveltuu itsenäisesti luettavaksi vasta harjaantuneille lukijoille, esimerkiksi 4.-luokkalaisista ylöspäin. Kirja on kolmas kirja, joka kertoo puhuvan Hakaniemen torin pulun ja Kalliossa asuvan tytön seikkailuista, mutta se toimii myös itsenäisenä teoksena.

Tehtäviä kirjasta

1. Metsämainos

Puluboi harrastaa mainostamista. Hän mainostaa tarinan edetessä vastaa tulevia asioita ja tapahtumia, esimerkiksi syksyä (s. 26) ja metsäsankariksi tai rosvoksi ryhtymistä (s. 75).

Tee matkailumainos taikametsästä tai aivan tavallisesta metsästä! Minne metsässä kävijän kannattaa mennä ja miksi? Mitä hänen kannattaa tehdä? Mistä löytyvät herkullisimmat ruuat ja lokoisimmat nukkumapaikat? Kenet kävijän kannattaa ehdottomasti tavata? Kenelle suosittelisit matkailua juuri mainostamaasi kohteeseen? Kirjoita ja piirrä mainos!

Lisätehtävä: Mitä taikametsän asukkaat mainostavat toisilleen? Mitä tuotteita tai palveluita haltia tai peikko voisi tarvita? Keksi ja piirrä mainos!

2. Metsän käyttötarkoitukset

Aluksi Puluboi ajattelee, että virastotalon ihmiset ovat rakentaneet metsän kadun varteen, jotta kaupunki-ihmiset ja linnut voivat tehdä metsätöitä, jos heitä oikein harmittaa (s.33.). Myöhemmin Puluboi kuitenkin haastattelee keskuspuistossa perhosta ja hänelle selviää, että sateella metsä puineen on perhosten pommisuoja (s. 113–114).

Mitä eri käyttötarkoituksia sinä keksit metsälle? Miksi metsä on olemassa? Mikä metsän käyttötarkoitus voisi olla jonkin taikaolennon tai kasvin näkökulmasta? Keksi mahdollisimman hupsuja selityksiä!

3. Eläinkaveri

Hakaniemen torilla asuva puhuva pulu nimeltään Puluboi on Poni-tytön hyvä kaveri. Kun Puluboi on kadonnut metsään, Poni houkuttelee häntä luokseen pulla-ansalla (s. 146–152).

Mikä voisi olla sinun paras eläinkaverisi, joka puhuu? Millä hänet voisi houkutella luokseen?

4. Metsä elokuvana

Ponin ja Miisu sekä lopulta myös Miska aikovat osallistua koulun elokuvakilpailuun itse kuvaamallaan elokuvalla. He suunnittelevat sitä lähes koko kirjan ajan. Erityisesti Ponilla ja Miskalla on hyvin erilaiset ajatukset siitä, minkälaisia elokuvan juoni, henkilöt ja tyylilaji ovat. Poni, Miska ja myös Puluboi kuvaavat kirjan paikkoja ja tapahtumia eri elokuvien tyylilajeilla, esimerkiksi sairaalasarjana (s.35), luontodokumenttina (s.53), jännityselokuvana (s. 80) ja matkaelokuvana (s.109).

Lukekaa katkelmat kirjasta ja keskustelkaa elokuvien eri tyylilajeista. Minkälaisia piirteitä niissä on?

Tehtävä 1: Kuvaa tavallista metsää tai taikametsää jollain elokuvan tyylilajilla. Minkälaisia ääniä kuuluu? Minkälaista musiikkia elokuvassa on? Näkyvätkö tapahtuvat lähikuvana vai kaukokuvana? Mitä kamera kuvaa?

Inspiraatioksi voit kuunnella kirjoittamisen aikana Kirjametsä-näyttelyn äänimaisemaa.

Tehtävä 2: Keksi taikametsään sijoittuvalle elokuvalle nimi, henkilöt ja lyhyt juonikuvaus. Piirrä elokuvalle juliste. Jos teillä on aikaa, kuvatkaa elokuvat 3–4 hengen ryhmissä.

Tehtävä 3: Kirjasta löytyy sivujen 37–99 reunasta Puluboista tehty rulla-animaatio, jonka saa liikkumaan pläräämällä sivuja nopeasti eteenpäin esimerkiksi sormen avulla. Tee oma rulla-animaatio, jossa seikkailee jokin taikametsän tai tavallisen metsän hahmo.

Lisäohjeita rulla-animaation tekemiseen ja muitakin hyviä vinkkejä löytyy Koulujen elokuvaviikon sivuilta.

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Salla Simukka: Sisarla (2016, Tammi, kuvitus Saku Heinänen)

Meidän maailmamme uhkaa hukkua lumeen, kun Aliisa putoaa lumikinosten läpi maagiseen Sisarlaan. Tästä ihmeellisestä maailmasta ihmeellisten olentojen keskeltä hän löytää itselleen kauan kaivatun parhaan ystävän. Aliisa  ja Meri eivät kuitenkaan voi jäädä nauttimaan uuden maailman onnesta vaan heidän on keksittävä keino pelastaa oma maailmansa ikuiselta talvelta. Vaarallisen seikkailun pyörteissä elintärkeä ystävyys on myös vaarassa kadota, eikä Aliisa tiedä miten sen saisi takaisin.

Kenelle? Fantasiamaailmojen, mielikuvituksellisten olentojen ja maagisten seikkailutarinoiden ystäville noin 4-luokkalaisista ylöspäin.

Tehtäviä kirjasta

1. Kahden eläimen sekoitus

Myyttiset ja taianomaiset eläimet ovat usein useamman eläinlajin sekoituksia. Salla Simukan Sisarlassa päähenkilö Aliisan oppaana on sudenolento, jonka sudenkorentomuotoa hän seuraa Sisarlaan. Siellä sudenolennot voivat muuttua sudenkorennosta sudeksi ja toisin päin. Myös sudenolennon nimi on sekoitus kahdesta eri eläimestä. (s. 8 ja s. 15–16)

Valitse kaksi aivan erilaista eläintä. Mikä näiden kahden eläimen sekoituksen nimi voisi olla? Muuttaako eläin muotoaan vai pysyykö se koko ajan samanlaisena (esim. sammakko, jolla on kotkan siivet)? Miltä se näyttää? Missä se asuu? Miten se liikkuu? Onko sillä taikavoimia? Onko sillä jokin tehtävä? Piirrä ja kirjoita!

2. Laulava ruusupensas

Sisarlassa Salamaisuuksien puutarhassa kasvaa laulavia ruusuja suurina monivärisinä pensaina, joiden sisään voi ryömiä. “Jokaisella kukalla oli oma ääni ja oma melodia, mutta ihmeellisintä oli se, että ne kaikki soivat täydellisesti yhteen. Ruusujen lauluissa ei ollut sanoja, mutta niissä oli tuoksu. Kukkien laulut tuoksuivat nekin jokainen erilaiselta. Eivät vain ruusuilta vaan myös monelta muulta hyvältä: sitruunalta, inkivääriltä, kanelilta vaniljalta, aamukasteelta, vastaleikatulta nurmikolta, puhtaalta pyykiltä, auringossa lämmenneeltä havumetsältä, mustikoilta, yösateelta, järvituulelta, syksyiseltä aamulta.” (s.26)

Jos sinä menisit istumaan laulavan ruusupensaan sisään, miltä hyvältä ruusujen laulu tuoksuisi sinulle? Kirjoita tai kerro!

3. Kyselijäkukat

Sisarlassa Salamaisuuksien puutarhassa asustaa myös kyselijäkukkia, jotka kyselevät koko ajan (s.31). Valitse jokin kasvi tai otus kirjasta ja mieti mitä haluaisit siltä kysyä. Keksi vastaus kysymykseen tämän kasvin tai otuksen näkökulmasta. Parin kanssa voitte vuorotella kysymistä ja vastaamista. Ensimmäinen parista kysyy kysymyksen ja toinen vastaa kasvin tai otuksen roolissa.

Lisätehtävä: Millaisia juoruja taikametsän otukset kertovat toisistaan? Millaisia huhuja taikametsän tapahtumista kerrotaan? Keksi mahdollisimman outoja ja kummallisia huhuja ja juoruja.

4. Taikaolentojen ruoka

Sisarlassa Lohikäärmesaaren lohikäärmeet syövät tulisia chilejä maailman parhaista chilipensaista (s. 89).

Mitä muut taikaolennot voisivat syövät ja miksi? Piirrä ja kirjoita!

5. Kadonneet tarinat

Sisarlassa erään laivan miehistö kalastaa hukkuneita tarinoita, jotka ovat unohtuneet ja päätyneet ajelehtimaan Silmiöidenmereen tai peräti uponneet sen pohjaan (s. 73).

Mitä tarinoita mereen on kadonnut? Kuka tarinan on alun perin kertonut? Miksi se on kadonnut? Keksi kauan sitten unohdettu tarina!

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Marjatta Levanto & Julia Vuori: Metsän pieni kansa – Metsänhaltijoiden opintoretki

Pajunhaltija, Pihlajanhaltija ja Vaivaiskoivunhaltija lähtevät tutustumaan metsän mystisiin asukkeihin, kansanperinteeseen ja kotimaisiin myytteihin. Metsänhaltijoiden oppaana toimii itse Väinämöinen.

Kenelle? Näyttäviä taideteoksia ja hauskan tarinan yhdistävä kirja sopii yhdessä ääneen luettavaksi alakoululaisille ja sitä vanhemmille. Tarinan lomassa opitaan rutkasti suomalaisesta kansanperinteestä. Kirjasta löytyy myös selkomukautus. 

Tehtäviä kirjasta

1. Metsänhaltijat

Jokaisella kasvilla on luonnossa oma haltijansa. Metsän pieni kansa – Metsänhaltijoiden opintoretki -kirjassa tutustutaan Pajunhaltijaan, Pihlajanhaltijaan ja Vaivaiskoivunhaltijaan.

Valitse jokin kasvi tai sieni. Piirrä, miltä kyseisen kasvin tai sienen haltija näyttää. Miten haltija pukeutuu? Kirjoita kuvan viereen tai kerro suullisesti: 

• Millainen haltija on luonteeltaan? 
• Mikä on haltijan lempiruoka?
• Millaisten asioiden tekemisestä haltija pitää? 
• Mikä on haltijalle tärkeä esine?
• Ketkä ovat haltijan ystäviä?
  

Voit valita esimerkiksi jonkin näistä kasveista: karvakarhusammal, sinikello, kuusi, kavalahaarakas, koiranputki, vaahtera, voikukka, kielo, kissankäpälä, hallavahakas, nokkonen, valkoapila, nahikas, käärmeenkieli, paakkurahkasammal, kärpässieni, päivänkakkara, kevätesikko. 

2. Taikaesinegeneraattori

Joissakin kasveissa ja puissa piilee maagisia ominaisuuksia. Esimerkiksi kun pihlajasta tekee seppeleen, seppele suojelee kantajaansa. “Pihlaja oikeasti suojelee kaikelta mahdolliselta pahalta”, pihlajanhaltija vakuuttaa kirjassa (s. 16).

Käytä alla olevaa taikaesinegeneraattoria ja luo oma taianomainen esine. Syntymäpäiväsi kertoo, mistä kasvista taikaesineesi pitää valmistaa. Syntymäkuukautesi kertoo, millainen esine kasvista pitää tehdä, jotta sen taikavoimat saa käyttöönsä. Etunimesi ensimmäinen kirjain taas kertoo, millaisen taikavoiman esine käyttäjälleen antaa.

Kun olet generoinut itsellesi taikaesineen, kirjoita lyhyt tarina siitä, kun ensimmäisen kerran käytät esinettä.

Syntymäpäiväsi	Kasvi	Syntymäkuukautesi	Mikä esine kasvista pitää tehdä?	Etunimesi ensimmäinen kirjain	Mitä taikaesine tekee?
1	Voikukka	Tammi	Saappaat	A	Muuttaa joutseneksi
2	Ketunleipä	Helmi	Seppele	B	Antaa röntgen-katseen
3	Ketoneilikka	Maalis	Lapaset	C	Auttaa näkemään pelkkiä ihania unia
4	Juhannusruusu	Huhti	Housut	D	Suojelee ilkeiltä ihmisiltä
5	Puolukka	Touko	Kaulakoru	E	Muuttaa näkymättömäksi
6	Sinikello	Kesä	Viitta	F	Antaa kyvyn pysyä hereillä ikuisesti
7	Mänty	Heinä	Paita	G	Viilentää kuumuuden keskellä
8	Ahomansikka	Elo	Vyö	H	Antaa kyvyn lukea toisten ajatuksia
9	Koiranputki	Syys	Kruunu	I	Antaa kyvyn muuttaa säätä ajatuksen voimalla
10	Maitohorsma	Loka	Pipo	J	Muuttaa sudeksi
11	Hiirenvirna	Marras	Sormus	K	Antaa lentokyvyn
12	Rahkasammal	Joulu	Sukat	L	Antaa kyvyn puhua kaikkia maailman kieliä
13	Ulpukka			M	Muuttaa pikkuruiseksi
14	Kanerva			N	Antaa kyvyn puhua eläinten kanssa
15	Rauduskoivu			O	Antaa kyvyn tunnistaa kaikki maailman kasvit ja eläimet
16	Vaahtera			P	Suojelee kylmyydeltä
17	Kielo			Q	Muuttaa jättiläisen kokoiseksi
18	Nuokkuhelmikkä			R	Antaa kyvyn leijuttaa esineitä ajatuksen voimalla
19	Villivadelma			S	Muuttaa leppäkertuksi
20	Kurjenmiekka			T	Tekee todella vahvaksi
21	Lehmus			U	Muuttaa ilvekseksi
22	Kissankäpälä			V	Antaa kyvyn tietää, puhuuko toinen totta vai valehteeko hän
23	Nokkonen			W	Auttaa pidättämään henkeä veden alla todella pitkään
24	Valkovuokko			X	Antaa todella tarkan hajuaistin
25	Vanamo			Y	Muuttaa kotkaksi
26	Unikko			Z	Antaa kyvyn muistaa asioita todella hyvin
27	Metsäkurjenpolvi			Å	Parantaa haavat
28	Pajunkissa			Ä	Antaa kyvyn siirtyä paikasta toiseen ajatuksen voimalla
29	Tupasvilla			Ö	Muuttaa sisiliskoksi
30	Metsäkorte
31	Tammi

3. Eläimeksi muuttuminen

Kirjallisuudesta löytyy monia tarinoita siitä, miten ihminen voi muuttua eläimeksi. Yksi keino esitellään Metsän pieni kansa -kirjassa. Sudeksi voi muuttua ryömimällä kolme kertaa puun alta, joka kallistuu kohti etelää. Karhuksi taas voi muuttua, jos ryömii kolme kertaa sellaisen puun alta, joka kallistuu kohti pohjoista. (s. 113)

Millaista olisi muuttua eläimeksi? Miten liikkuisit, jos olisit orava, karhu, susi, käärme, perhonen, hiiri, muurahainen, hirvi, jänis, pöllö tai jokin muu metsän eläin? Jos muuttuisit täksi eläimeksi, mitä sellaisia ominaisuuksia sinulla olisi, joita sinulla ei ihmisenä ole?

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Ritva Toivola: Tuomas Karhumieli (2009, Tammi)

Tuomas löytää Kellojärven kievarista hylätyn karhunnahkaturkin, joka ei olekaan ihan mikä tahansa turkki. Turkki on kuuluisan noidan kadonnut taikaesine, jolla on salaisia maagisia voimia. Tuomas ajautuu turkin viemänä mitä jännittävimpiin seikkailuihin ja tutustuu myös Kellojärven ympäristöön kietoutuviin vanhoihin taruihin ja myytteihin.

Kenelle? Tuomas Karhumieli sopii parhaiten lapsille ja nuorille, alakoulun viimeisistä luokista ylöspäin. Kirja on mukavaa luettavaa myös myyttisistä taruista ja seikkailuista pitäville aikuisille!

Tehtäviä kirjasta

1. Metsän maagiset taikakalut

Tarvikkeet: Esineitä, joita voi käyttää taikakaluina. Esimerkiksi erikoisia kiviä, värikkäitä sulkia, simpukankuoria, erilaisten puiden oksia ja lehtiä.

Tuomas muuttuu karhuksi Kellojärven kievarissa pukiessaan ylleen maagisen karhunnahkaturkin. Kehittele oma taikakalu ja mieti millaisia erikoisvoimia siitä voisi saada. Voit käyttää apuna esimerkkiesineitä tai keksiä jotain ihan muuta.

1. Mikä olisi sinun taikakalusi? Millaisia voimia siinä on? Mistä sen voi löytää? (Esimerkiksi sulka, joka saa löytäjänsä lentämään tai simpukanhelmi, jonka avulla voit hengittää veden alla kuin kala…) Voit piirtää tai kirjoittaa!
2. Mitä tekisit taikakalun antamilla voimilla? Millainen olisi päiväsi, jos esimerkiksi muuttuisit karhuksi kuten Tuomas? Tai jos saisit kyvyn hengittää veden alla? Entäpä jos osaisit puhua eläinten kanssa?  Kirjoita päiväkirjamerkintä siitä, millainen päiväsi olisi taikakalun antamien kykyjen kanssa!

2. Metsänhaltijoita

Tarvikkeet: Luontoaiheisia kuvia, joissa on merkillisiä kantoja, puunrunkoja, kasveja ja muita kiehtovia yksityiskohtia. (Voit myös mennä metsään ja etsiä erikoisen näköisiä luontokappaleita)

Kellojärven kievaria ympäröivissä metsissä asuu paljon metsänhaltijoita, jotka ovat ovelia piiloutumaan katseilta. Myös Tuomas törmäsi retkillään metsänhaltijoihin, vaikka ei aina meinannutkaan huomata niitä:

“Tuomas tuijotti ja heinämätäs muuttui pikkuhiljaa vihreäksi, pörröiseksi tukaksi, sienet venyivät suipoiksi korviksi ja mustat kolot, joita hän oli luullut toukkien jättämiksi jäljiksi vilahtelivat silminä. [–] Haltia käänsi katseensa ja kun se kohtasi Tuomaan silmät, se näytti säikähtävän. Se pyörähti ympäri ja Tuomas näki taas vain lahon sammalen peittämän ja sienten koristaman kannon.” (s. 138)

1. Tutki kuvia erikoisista luontokappaleista ja mieti mihin kaikkialle metsänhaltijat voivat piiloutua. Miltä ne näyttävät? Valitse yksi kuva ja kirjoita, mistä kuvasta löytyy metsänhaltija. Onko sojottavat oksat käsiä? Tai tummat kolot puunrungossa silmät ja suu?

2. Keksi kuvasta löytyvälle metsänhaltijalle nimi ja mieti, mikä voisi olla sen tehtävä metsässä. Onko sillä erityisiä taikavoimia? Osaako se puhua eläinten kanssa? Kirjoita lyhyt esittely omasta metsänhaltijastasi.

3. Sinipiian seikkailut

Sinipiiat ovat pieniä keijukaismaisia otuksia, joita tuuli kuljettaa metsissä. Tuulen pyörteissä matkaaminen saa aina välillä sinipiikojen päät pyörälle, ja silloin tällöin ne asettuvat lepäämään ja matkaamaan erilaisten eläinten turkkeihin.

“Kohta jokin liihotti hänen kuononsa editse, mutta se oli niin pieni, että hänen silmissään vilisi vain jotakin liehuvaa sinistä, siivet ehkä tai hake tai harso. Olento oli yhtä pieni kuin sinisiipiperhonen.” (s. 118–119)

Jos olisit pieni sinipiika, minkä eläimen turkissa tahtoisit matkustaa? Mitä näkisit matkalla metsän halki? Kirjoita pieni tarina sinipiian matkasta valitsemasi eläimen turkissa. Millaista turkissa on istua? Miltä se tuntuu, miltä siellä haisee tai tuoksuu?

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Nuoret/aikuiset

Sari Peltoniemi: Kuulen kutsun metsänpeittoon (2011, Tammi)

Seiskaluokkalaisen Jounin elämä muuttuu, kun kammottava nainen ilmestyy hänelle metsäretkellä ja ilmeettömät kidnappaajamiehet alkavat vainota häntä koulun jälkeen. Paras kaveri Mikko, isä tai sisko eivät osaa auttaa, joten Jouni pyytää apua entiseltä alakoulun opettajaltaan Romppaiselta. Tämä on kiinnostunut kolttasaamelaisten vanhasta perinnetiedosta, Jouni taas tämän tyttärestä Matleenasta. Miten Jounin lapsuudessa kadonnut äiti liittyy kuvioon, ja joutuuko Jouni metsänpeittoon, metsän valtakunnan vangiksi?

Kenelle? Kirja sopii alakoulun viimeisiä luokkia käyville ja yläkoululaisille. Helppolukuiseen ja jännittävään kirjaan mahtuu huumoria, bändin perustamissuunnitelmia ja kolttasaamelaisten hyytäviä uskomuksia.

Tehtäviä kirjasta

1. Kirje metsästä

Lue Kuulen kutsun metsänpeittoon –kirjan ensimmäinen luku (s. 5–6), jossa Jouni kertoo, mitä hän ajattelee metsästä ja vertaa mielipidettään isän ja Saara-siskon ajatuksiin.

1. Mitä eroa on siinä, miten Jouni ja Saara suhtautuvat metsään? Eläytykää pareittain Jounin ja Saaran rooleihin. Puhukaa metsästä heidän rooleissaan.

2. Palaa mielessäsi johonkin kertaan, kun olet itse ollut metsässä. Kirjoita sieltä kirje jollekin kaverillesi. Kerro:

• Miltä metsässä tuntuu?
• Viihdytkö vai olisitko mieluummin jossain muualla?
• Onko siellä turvallista vai pelottavaa? Mistä olo syntyy?

2. Mitä metsätuuli kuiskaa?

Tarvikkeet:  post-it-laput, seinätilaa lapuille luokassa (esim. puun muoto seinällä tai piirrettynä taululle), Kirjametsä-näyttelyn äänimaisemapätkät syksyinen metsä ja päivämetsä (voitte kuunnella jomman kumman, molemmat tai mennä itse metsään)

Jouni kuulee oman nimensä kuiskimista suhinana nauhurilta (Kuulen kutsun metsänpeittoon, s. 82). Kuuntele metsän ääniä hiljaa hetken aikaa. Mitä suhiseva tuuli haluaa sinulle sanoa? Kertooko se jostain metsän tapahtumasta? Varoittaako se jostain? Puhutteleeko se sinua? Kirjoita sana tai lause, jota tuuli kuiskii ja kiinnitä se lapulla seinälle.

3. Mikä sinusta tulee kuoleman jälkeen?

Jounin sisko Saara kertoo, että hänestä tulee huuhkaja, kun hän kuolee. Ajatus saa myös Jounin miettimään elämää kuoleman jälkeen. Jounista tulee poro, isästä taas Saaran mielestä karvarousku ja Jounin mielestä kivi, joka on tunturin rinteessä. (Kuulen kutsun metsänpeittoon, s. 48–49)

Mikä metsän asukki sinusta tulee, kun kuolet? Mitä puuhailet metsässä? Jakakaa pienryhmässä ajatuksenne ja muodostakaa pantomiimina metsämaisema, jossa olette kaikki mukana kuolleen hahmossanne.

4. Elämä metsänpeitossa

(Sisältää juonipaljastuksia!)
Metsänpirun tytär saa kuin saakin kaapattua Jounin mukaansa metsänpeittoon eli sellaiseen paikkaan, josta etsijät eivät näe metsään kadonnutta, vaan tämä näyttää heidän silmissään esimerkiksi kannolta tai marjamättäältä. Lue Kuulen kutsun metsänpeittoon -kirjan sivuilta 131–133, minkälaista metsänpeitossa on.

Kuvittele, että Jouni jää pysyvästi metsänpeittoon, eikä häntä löydetä. Kirjoita tarinalle vaihtoehtoinen loppu, jossa Jouni jää metsän asukkaaksi. Mitä tapahtuu ja millaista elämä on metsänpeitossa pidemmän päälle? Jatka tarinaa jommastakummasta kohdasta:

1. sivulta 139: Jos Jouni jää elämään ihmeellisten unien maailmaan, millaista siellä on?
2. sivun 141 alusta eteenpäin: Minne puumiehet kuljettavat Jounin?

5. Jounin äiti vastaan Aahtsek

Pelottavaa, Jounia uhkaavaa naista kutsutaan Kuulen kutsun metsänpeittoon -kirjan tarinassa muun muassa metsänpirun tyttäreksi ja Aahtsekiksi. Kolttasaamelaisten Aahtsek-syöjättärestä kerrotaan Saamelaiskulttuurin ensyklopediassa näin:

”Kertomus maallisen naisen ilkeämielisestä naisvastustajasta, joka huijaa naisen pojan itselleen, on yleissaamelainen. Se on erityisen tunnettu itäsaamelaisilla, missä hyväntahtoinen nainen esiintyy usein nimettömänä, mutta ilkeä vastustaja esiintyy turjansaamelaisilla nimellä Aadz, kolttasaamelaisilla Accy tai Aahtsek, kildinisaamelaisilla Aacce, inarinsaamelaisilla Haccišan.”
Teksti: Áhčešeátne-Njávešeátne – Saamelaiskulttuurin ensyklopedia

Mitä jos Jounin metsään kadonnut äiti Marja-Klaudia olisi nähnyt, kun Aahtsek houkutteli Jounia metsänpeittoon? Mitä äiti olisi tehnyt? Olisiko hän ilmestynyt omana itsenään vai käyttänyt luonnon voimia avuksi tai muuttunut joksikin eläimeksi? Kirjoita äidin näkökulmasta siitä, kun hän huomaa Aahtsekin tai puumiesten uhkaavan Jounia.

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Sanna Hukkanen & Inkeri Aula: Metsänpeitto (2018, Arktinen banaani)

Tässä sarjakuvakirjassa on lyhyitä tietotekstejä ja erityylisiä sarjakuvakertomuksia, joissa kerrotaan koskettavia ja hupaisia tarinoita eri puulajeihin liittyvistä uskomuksista. Vanhoina aikoina ihmisten kohtalot limittyivät puiden kohtaloiden kanssa. Kirjan piirrokset ja lyhyet kalevalaistyyliset runot vievät lukijan mennessään entisaikoihin, kun puut vaikuttivat vahvasti ihmisten arjessa.

Kenelle? Kirja sopii yläkoululaisille ja sitä vanhemmille. Erityisen sopiva vanhoista mystisistä tavoista, taikuudesta ja uskomuksista kiinnostuneille! Upeat kuvat inspiroivat piirtämisestä ja taiteesta tykkääviä.

Tehtäviä kirjasta

1. Uppoudu metsänpeittoon

Tarvikkeet: värikyniä piirrettäessä

Metsässä kulkijoiden on uskottu joutuneen metsänpeittoon, jos heitä ei ole kuulunut takaisin. Metsänpeitto on paikka metsän valtakunnassa, josta etsijät eivät näe metsään kadonnutta, vaan tämä näyttää heidän silmissään esimerkiksi kannolta tai marjamättäältä.

Tutki sarjakuvan Metsänpeitto (Metsänpeitto, s. 11–24) kuvitusta. Mitä kaikkia kasveja löydät siitä? Millainen paikka sinun oma metsänpeittosi voisi olla? Uppoudu ja eksy omaan metsänpeittoosi piirtämällä tai kirjoittamalla. Mieti:

• Minkä muotoinen metsänpeitto on?
• Mitä kaikkea siihen kuuluu, kenties kasveja ja ehkä jotain muuta?
• Millaisessa metsässä se sijaitsee?
• Onko metsänpeitto pehmeä vai pistelevä, kuiva kuin mäntymetsä vai kostea kuin rahkasammal, tiheä vai harva?
• Mitä muita ominaisuuksia sillä on?
• Millaista siellä on? Onko metsänpeitossa mukavaa olla piilossa vai enemmänkin pelottavaa?

Vinkki: Varsinkin keväällä tai syksyllä voidaan käydä inspiraatiokävelyllä lähiluonnossa ja etsiä sieltä ideoita omaan metsänpeittoon.

2. Hei, olen herra Haapa

Ottakaa pienryhmissä selvää, minkälaisia uskomuksia Metsänpeitto-kirjan kahdeksaan puuhun liittyy (yksi puu per ryhmä). Kirjan puut:

• haapa s. 27
• mänty s. 47
• pihlaja s. 59
• metsälehmus s. 73
• leppä s. 89
• koivu s. 105
• kuusi s. 119
• tammi s. 139

Kirjoittakaa runokaavan avulla esittely puusta. Runoon tulee kuusi säettä eli riviä:

1. puun tervehdys (heissansaa, halojata, moikka, moro, terse…)
2. esittäytyminen puun nimellä
3. toinen nimivaihtoehto (tunnettu, aka, alias…)
4. miltä näytän?
5. mitä osaan tai tiedän?
6. mitä teen tai mikä esine minuun liittyy?

Lukekaa runot ääneen.

Esimerkkiruno:

Heissansaa!
Olen Tammi,
myös maailmanpuuna tunnettu.
Kasvan valtavan korkeaksi.
Tiedän sinun kohtalosi
ja muutun sillaksi, jota pitkin kuljet kuolemaan!

3. Haapametsikön asukkaita

Lue haavasta kertova sarjakuva Vanha haapa (Metsänpeitto, s. 29–44). Etsi sarjakuvan sivuilta jokin mielenkiintoinen eläin, joka asustaa haapametsikössä. Kirjoita 2–5 minuuttia jokaisesta kohdasta:

1. Mistä se on lennähtänyt, ryöminyt tai jolkotellut paikkaan, jossa on nyt? Kirjoita mitä eläin on tehnyt ennen sarjakuvassa kuvattua hetkeä.
2. Kuvaile, mitä se aistii ympärillään juuri nyt metsässä.
3. Mitä se tekee seuraavaksi?

4. Puun pitkä elämä

Tarvikkeet: A4–A3-kokoisia papereita

”Lehmus, kuten monet muutkin puut voi elää satojen vuosien ikäiseksi” (Metsänpeitto, s. 73).

Piirrä paperin keskelle puu ja sen viereen aikajana alhaalta ylös. Päätä, missä paikassa puu on sijainnut. Voit hyödyntää tehtävässä oman sukusi historiaa ja valita puun sijaintipaikaksi sukusi elämään liittyvän kaupungin, kylän tai muun alueen.

Mitä kaikkea tämän puun ympärillä on tapahtunut 1500-luvulta 2020-luvulle? Keksi tapahtumia eri sukupolvien ihmisille ainakin sadan vuoden välein ja kirjoita vuosilukujen kera puun viereen.

Lisätehtävä: Piirrä keksimistäsi tapahtumista sarjakuva, jonka ruuduissa puu kasvaa suuremmaksi ja sen ympärillä sattuu ja tapahtuu!

5. Koivun hyvä haltija

”Koivu on suojeluspuu, haltijapuu, esiäitien puu joka lievittää murheita ja tarjoaa lohtua. Haltijapuille on annettu uhrilahjoja tai rukouksia vastineeksi neuvoista ja avusta.” (Metsänpeitto, s. 105)

Sarjakuva nimeltä Äiti (Metsänpeitto, s. 107–116) kertoo tarinan tytöstä, jonka kuolleen äidin haudalle kasvaa tytön kyynelten kastelema koivu. Puu antaa lohtua tytölle aina siihen asti, kun hänestä itsestään tulee äiti. Vainajan henki kuvitellaan puuhun suojelemaan tyttöä.

Keksi jollekin lähialueellasi sijaitsevalle tai kuvitteelliselle koivulle oma haltija. Kirjoita ylös:

1. Millainen haltija puussa asuu?
2. Mihin asiaan hän antaa neuvoja tai lohtua? Kenelle erityisesti?
3. Millaisia lahjoja hänelle annetaan vastineeksi avusta?

6. Tapaaminen kuusen hengen kanssa

”Näkymatkoillaan tietäjät saattoivat matkata kuusen runkoa pitkin yliseen tai aliseen maailmaan hakemaan neuvoja ja parannusta. – – Shamaani saattoi lähettää myös apuhenkensä eläimen hahmossa tehtävää suorittamaan. – – Puun juurella nukkuessa voi tavata unessa paikan haltijan.” (Metsänpeitto, s. 119)

Kuusen juurella -sarjakuvassa mies saa neuvoja tuonpuoleisesta oravan välityksellä (s. 122–126).

Kuvittele ottavasi päiväunet kuusen juurella ja kirjoita tapaamisesta joko kuusen haltijan tai  jonkin tuonpuoleisessa vierailevan eläimen kanssa. Aloita sanalla olen ja kirjoita preesensmuodossa kuin olisit juuri nyt seikkailemassa unen maailmassa.

Idea päiväuniin on lainattu Natalie Goldbergin kirjoitusoppaasta Avoin mieli. Kuinka elää kirjoittajan elämää (Kansanvalistusseura 2004, suom. Marja-Riitta Vainikkala-Kejonen, alkuperäisteos 1990).

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Sini Helminen: Kaarnan kätkössä (2017, Myllylahti)

Pinja on juuri valmistunut lukiosta, häntä vaivaa yksinäisyys ja kaiken lisäksi selästä lapsena leikattu syntymämerkki hävettää kamalasti. Tylsyys loppuu, kun Pinjan seuraan alkaa ilmestyä outo pikkutyttö Tuulia, joka väittää Pinjan olevan metsänväen sukua. Kesätöissä puolestaan Pinjan ystävyys metsäntuoksuisen työkaveri Virven kanssa syvenee, mutta miksi Pinjan edesmennyt isoäiti on kuvassa aivan Virven näköinen? Metsän valtakunta odottaa ja Pinja löytää itsestään uusia kutkuttavia puolia.

Kenelle? Kirja sopii yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille. Romantiikannälkäiset, erilaisuutta pohtivat ja huumorin ystävät innostuvat tästä! Jännitystä ja kauhuakaan ei puutu. Teos on ensimmäinen osa neliosaista Väkiveriset-sarjaa.

Tehtäviä kirjasta

1. Taikaolento ilmestyy elämääsi

Kaarnan kätkössä -kirjassa Pinjan seuraan lyöttäytyy siniseen tunikaan pukeutunut pikkutyttö Tuulia aina silloin, kun kukaan ei ole näkemässä. Hän puhuu omituisia ja väittää, että Pinja kuuluu metsän väkeen.

Kuvittele ja kirjoita siitä, että jokin myyttinen olento alkaisi näyttäytyä sinulle. Olisiko se sinipiika, hiisi, tonttu, metsänneito, vampyyri tai ihmissusi? Millaisissa tilanteissa näkisit hänet? Mitä hän puhuisi? Uskaltaisitko kertoa asiasta kavereillesi tai vanhemmillesi?

2. Loitsu metsän olennolle

Pinja houkuttelee isoisätonttuaan esiin loitsulla saadakseen tietoa alkuperästään (Kaarnan kätkössä, s. 88–90):

”Ken tahtoopi kodinhaltijan kanssa haastaa, siwelköhön silmihin kolme tippaa yökkösen werta ja sen jälkeen huuhdelkohon silmänsä saippualla, jota wainaja on käyttänyt. Tahi keinona toisena hän kun saattaa ittehensä humalaan ja keskiyöhyen aikaan kiertäwi taloa ilman rihman kiertämätä kaksitoista kertaa, niin tonttu hälle ilmestyypi.”

Myös Kuulen kutsun metsänpeittoon -kirjassa (s. 141–142) Romppainen kumoaa metsänvaltiattaren vaikutuksen loitsulla, joka Jounista kuulostaa ”merkilliseltä jollotukselta”.

Kirjoita oma metsän henkiä suitsiva loitsu.

• Mikä on loitsun tarkoitus? Kenen apua se kutsuu tai ketä käskee pois?
• Mitä on tehtävä, jotta loitsu tehoaa?
• Mikä on loitsun toivottu lopputulos?

Lisätehtävä: Kirjoita tarina sinusta itsestäsi tai jostakin kuvitteellisesta henkilöhahmosta kokeilemassa loitsua. Miten loitsiminen sujuu ja mitä siitä seuraa?

3. Elämäni kasvina

(Sisältää juonipaljastuksia!) Metsänneidoilla on puinen sydän, johon tulee vanhetessa kerroksia, kunnes metsänneito jää lepäämään sen painosta puuta vasten ja sulautuu siihen. Kaarnan kätkössä -kirjassa Pinja näkee unta, jossa hän nojaa puuhun ja sulautuu siihen. Silloin tammi puhuu Pinjalle (s. 38–39, 160–161). Pinjan selässä on syntymämerkin leikkauksesta jäänyttä kaarnamaista arpikudosta.

Jos saisit tietää, että kuollessasi sulaudut johonkin kasviin, mikä kasvi se olisi? Minkälaisen kasvin kanssa sinulla voisi olla jotakin yhteistä? Oletko ehkä yhtä puhelias kuin tuulessa haviseva haapa tai kukitko kohteliaisuuksia kuin ruusupensas? Oletko rauhallinen kuin ruohonkorsi tai jääräpäinen kuin kiven raosta kasvava voikukka? Vai mitä muuta? Kirjoita ylös oma toteemikasvisi.

Kuvaile sitten, miltä tuntuu, kun on muuttunut tuoksi kasviksi. Mitä kasvi aistii, mitä kerrottavaa sillä on? Mitä kasvin elämässä ja ympäristössä tapahtuu?

4. Kuuntele puun elämää

(Sisältää juonipaljastuksia!) Pinja sulkee silmänsä ja kuuntelee lehmuksen aistimuksia ja tarinoita (Kaarnan kätkössä, s. 80–81):

“Tunnen tuulen hennon puhalluksen ihollani, tunnen varpaissani mustan ja ravitsevan mullan ihanan kosteuden, ruohon kutituksen. Tunnen juurissani kavioiden jytinän, eilisen poliisihevosen? Hevoskärryjen joskus kauan sitten? Kuulen lintujen kuoriutuvan munasta, nousevan oksiltani lentoon, taistelevan, tanssivan soidintansseja, rakentavan pesän ja kuolevan. Ja lehtien havinan, ne versovat sormenpäistäni, kellastuvat sateenkaaren värisiksi ja putoavat, jättävät minut, kuiskivat minulle kypsien omenoiden tuoksusta tuulessa.”

Kuvittele, että olet jokin puu. Sinulla on juuret ja oksat. Valitse jokin vuodenaika ja kuvaile, miltä tuntuu olla esimerkiksi syksyinen vaahtera tai alkukesän koivu. Mitä sinussa tapahtuu? Mitä aistit ympärilläsi, mitä tunnet, kuulet tai ehkä näet? Millaiseen tyyliin kerrot tästä kaikesta?

5. Ovet metsän valtakuntaan

Kaarnan kätkössä -kirjassa astutaan sisään Hiitolan portista:

“Sitten erotan oksien lomasta mäntypuisen paalumuurin, jonka päällä sojottaa teräväpäisiä keppejä kuin keihäitä. Muuri kohoaa harmaana ja naavaisena keskellä synkkää korpea kuin kapeat kuuset olisivat itse kasvaneet yhteen ja kurottaneet hampaansa kohti taivasta. — Vapisevin askelin astun sisään portista ja Marras on salamana vierelläni, portti sulkeutuu naristen.” (s. 139–142)

“Portin viereltä avautuu pieni luukku, ja äkkiä tajuan, että se, mitä pidin portin pielessä lahoavana risukasana, onkin pikkuruisen hiitolaisen vartiotupa.” (s. 173)

…ja Tapiolan portista:

“Kultarunkoisten mäntyjen lomasta pilkottaa hirsinen paaluaita, joka ulottuu leveälle, melkein näkökentän molempiiin suuntiin, ja aivan keskellä edessämme on portti. Tästä aidasta ja portista näkee heti, ettemme ole saapuneet Hiitolaan, vaan todella metsän kuninkaan asuinsijoille: hirsiaita on siisti ja sileä kuin lasista tehty, ja ylälaitaa kulkevat kultaiset käpyornamentit. Portti on suuri ja kaareva, niin korkea, että siitä mahtuisi läpi hirven selässä ratsastaen. Portin ovet on koristeltu kultaisin ja pronssisin upotuksin, kuvilla, jotka näyttävät esittävän terhoja ja tammenlehtiä.” (s. 195)

“‘Ken Tapiolan portteja kolkuttavi?’ sinipiika kysyy tärkeilevällä äänellä. ‘Tapion kamanoista mieliä astuvi?’” (s. 201)

Kuvittele: Olet kävelyllä metsässä, kun näet jotakin kummallista, portin, joka näyttää vievän jonnekin.

1. Miltä ovi näyttää? Mitä ovesta tulee mieleesi? Listaa sanoja asioista, joita tämän oven takana voisi odottaa.
2. Ovi aukeaa ja astut sisälle toiseen maailmaan. Hyödynnä kirjoittamaasi sanalistaa ja kirjoita, millainen maisema oven takaa paljastuu. Onko se kylä, korpimetsä, mäntymetsä vai jotain ihan muuta? Onko valoisaa, hämärää, pimeää, kirkasta? Mitä ääniä kuulet, miltä tuoksuu tai haiskahtaa?
3. Kävelet syvemmälle maisemaan ja sinua vastaan tulee joku. Mistä juttelette? Mitä haluat häneltä kysyä? Mitä hän kyselee sinulta? Pyytääkö hän sinua jonnekin mukaansa? Kirjoita lyhyt vuoropuhelu.

Lisätehtävä: Jatka tarinaa esimerkiksi kertomalla, minne lähdette vastaan tulleen olennon kanssa. Onko teillä jokin ongelma ratkaistavana? Mitä seuraavaksi tapahtuu? Tapaatteko muita metsän olentoja?

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Tove Jansson: Taikurin hattu (1948 & 1956, WSOY, suom. Laila Järvinen)

Muumipeikko ystävineen herää talviunilta. He löytävät vuorelta merkillisen hatun. Pian he huomaavat, ettei hattu ole mikään tavallinen hattu vaan hattu kykenee muuttamaan sinne heitetyt esineet muun muassa pilviksi ja viidakoksi! Muumilaaksoon saapuvat myös pelokkaat Tiuhti ja Viuhti, mutta mitä he pelkävät niin kauheasti?

Kenelle? Vaikka Muumi-kirjat mielletään usein virheellisesti lasten kirjallisuudeksi, toimivat Toven kirjat kaikissa ikäryhmissä. Hauskat hahmot ja sattumukset puhuttelevat pientä lukija. Vanhempi lukija taas voi nauttia muumien elämänfilosofiasta.

Taikurin hattu on ilmestynyt alunperin ruotsiksi ja kirjasta on tehty muiden Muumi-kirjojen tapaan kymmeniä käännöksiä, muun muassa englanniksi, arabiaksi ja ukrainaksi. Kirjasta on lisäksi saatavilla selkomukautus.

Tehtäviä kirjasta

1. Taikurin hattu

Tarvikkeet: Taikurin hattu, eli musta silinteri tai jokin muu hattu.

Olet saanut käsiisi Taikurin mystisen hatun! Hatulla on kummallisia voimia muuttaa tavalliset esineet vallan erikoisiksi. Muumeilla hattu muutti kananmunankuoret vaaleanpunaisiksi pilviksi ja roskat koko Muumitalon vastaavaksi viidakoksi! Mihin muuhun hattu kykenee? Mitä sinä laittaisit hattuun ja mitä hatusta paljastuu? Mitä sitten tapahtuu? Kirjoita 10–15 minuuttia.

2. Luonto valtaa tilan

Taikurin hattu -kirjassa viidakko pääse valtaamaan Muumitalon kauttaaltaan. Kuvittele joku sinulle tuttu tila, jonka luonto yllättäen valtaa. Mikä paikan se saa valtaansa ja millaista metsää taikurin hatusta ilmestyy, trooppista viidakkoa, synkkää kuusimetsää vai jotain aivan muuta? Millaisia kasveja siellä kasvaa, millaisia eläimiä siellä kenties elää? Kuinka tila muuttuu? Kirjoita 15 minuuttia.

Inspiraatioksi voit kuunnella kirjoittamisen aikana Kirjametsä-näyttelyn äänimaisemaa.

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Aino Kallas: Sudenmorsian: hiidenmaalainen tarina (1928, Otava)

Metsänvartija Priidik näkee kauniin Aalon pesemässä lampaita ja rakastuu tähän. Pari menee naimisiin ja asettuu aloilleen. Kylää alkavat pian riivaamaan ympäriinsä juoksentelevat verenhimoiset sudet. Juhannusyönä Aalo kuulee mielessään susien kutsuun, eikä voi kuin seurata susia ja liittyä laumaan. Kuinka kaksoiselämää elävän Aalon lopulta käykään?

Kenelle? Sudenmorsian sopii erityisesti kauhuromantiikan ja ihmissusien ystäville. Myös vanhahtavasta kielestä nauttivat viihtyvät todennäköisestI Sudenmorsiammen parissa. Kirja sopii hyvin esimerkiksi 8-9.luokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille.

Sudenmorsian on käännetty viroksi, englanniksi, espanjaksi, ruotsiksi, unkariksi, ranskaksi, norjaksi ja italiaksi. Avuksi kirjaan tutustumisessa voit käyttää myös Maria Laakson “Taltuta klassikko” -kirjaa!

Tehtäviä kirjasta

1. Metamorfoosi

Sudenmorsiamessa Aalo muuttuu sudeksi heittäessään päällensä sudenturkin. Miksi hahmoksi sinä muuttuisit jos voisit? Olisitko verenhimoinen peto vai kiltti metsäneläin? Miten muuttuisit ja miltä muutos tuntuisi? Liittyisitkö johonkin laumaan vai vaeltaisitko erakkona? Kuinka suhtaudut muutokseen ja kuinka lähipiirisi suhtautuu siihen?

Kirjoita 10–15 minuuttia.

2. Nykyajan noidat

Aalo mielletään kirjassa punertavien hiusten ja luomien perusteella noidaksi Noidat ovat vahva osa kansantarinoita niin Suomessa kuin ulkomailla ja usein noitia on pelätty ja vainottu. Millaisia voisivat sinusta olla nykyajan noidat tai millainen noita sinä haluaisit olla? Millaisia kykyjä ja maagisia taikavoimia noidilla olisi? Miltä noidat näyttävät? Ovatko nykyajan noidat hyviä vai pahoja? Miten muut ihmiset suhtautuvat noitiin?

Kirjoita 10–15 minuuttia.

3. Kysymyksiä Sudenmorsian-lukupiiriin

Vaikka Sudenmorsian on jo kypsässä 93 vuoden iässä, löytyy kirjan teemoista yhä paljon pureskeltavaa ja keskusteltavaa nykylukijallekin. Oheisilla kysymyksillä voit pistää pystyyn lukupiirin esimerkiksi luokkasi tai kavereiden kanssa. Kysymyksiä voi pohtia myös yksin kirjan lukemisen jälkeen. Kirja sopii monenikäisille lukijoille ja sivuja teoksessa on vain noin 140. Huomaa, että lukupiirin kysymykset spoilaavat kirjan juonta!

Aluksi

• Mieti ensin, millainen lukukokemus kirja oli?
• Mitkä ovat päällimmäiset ajatuksesi kirjasta? Millaisia tunteita se herätti?
• Mistä pidit kirjassa? Mistä taas et?
• Opitko lukiessasi jotain uutta?
• Oliko kirja sinulle entuudestaan tuttu vai vieras?
• Millaisen adaptaation tekisit kirjasta?
• Millaiselle lukijalle suosittelisit kirjaa?
• Monta tähteä antaisit kirjalle?

Kieli

• Millaista kirjan kieli oli?
• Millaista oli lukea tällaista kieltä? Helppo, hauskaa, millaista?
• Miten kirjan kieli eroaa 2020-luvun kielestä?
• Jäikö mieleesi jotain tiettyjä sanoja tai lauseita kirjasta, jotka olivat erityisen hienoja, vaikeita tai muuten mieleenpainuvia?
• Kirjassa esiintyi useamman kielisiä sanoja, mitä kaikkia kieliä löysit?

Rakenne ja kertoja

• Millainen oli kirjan kertoja, kenen näkökulmasta tarina kerrottiin?
• Mitä sait selville kertojasta?
• Mitä kaikkea kertoja osasi kertoa?
• Kenen ääni kirjassa kuuluu?
• Missä järjestyksessä kirjan tapahtumat kerrottiin? Rikottiinko kronologiaa jotenkin?
• Oliko tarina mielestäsi juoni- vai hahmovetoinen?
• Mikä oli kirjan kiinnostavin tapahtuma?
• Millainen kirjan loppu oli mielestäsi?

Hahmot ja miljöö

• Mitä kaikkia hahmoja kirjassa esiintyi?
• Kuka hahmoista oli kiinnostavin? Miksi?
• Miten hahmot kehittyivät tarinan edetessä?
• Millainen on tarinan tapahtumapaikka?
• Mihin aikaan tarina sijoittuu?

Genre ja teema

• Mitä kirjallisuuden genreä kirja voisi edustaa?
• Mistä kirja mielestäsi kertoi?
• Mikä oli tarinan teema?
• Oliko tarinassa jonkinlainen opetus? Millainen?
• Löysitkö kirjasta viittauksia tai yhteneväisyyksiä muihin kirjoihin?

Naisen asema

• Millainen on naisen asema kirjan tapahtuma-aikana?
• Millaisia ennakkoluuloja ja paheksuntaa Aalo koki kirjan aikana?
• Mistä uskot ennakkoluulojen johtuvan?
• Miten nykyajan ihminen kenties suhtautuisi Aaloon?

Ihmisluonto

• Kirjan loppupuolella todetaan latinaksi ”Homo homini lupus” eli ihminen on ihmiselle susi. Pohdi lausetta kirjan tarinan näkökulmasta, miten se näkyy tässä kirjassa?
• Millaisia moraalisia valintoja kirjassa tehtiin? Ketkä toimivat mielestäsi oikein ja ketkä väärin?
• Kuinka uskonto näkyi kirjassa? Miten siihen suhtauduttiin?
• Mitä yliluonnollisia piirteitä löysit kirjasta?
• Kuinka noituuteen ja yliluonnollisuuteen suhtauduttiin kirjassa?

4. Päiväkirjan kirjoittamista hahmona

Sudenmorsiamessa kertoja on tarinan ulkopuolinen kertoja. Entä jos pääsisit kuvaamaan tarinan tapahtumia jostain toisesta näkökulmasta? Kirjoita yhden tai useamman päivän ajalta valitsemasi hahmon päiväkirjamerkintöjä. Kenen ajatuksiin haluaisit päästä syventymään tarkemmin? Kiinnostaisiko sinua pohtia kirjan tapahtumia tarkemmin Aalon näkökulmasta? Vai toisen suden? Vai metsänvartija Priidikin tai perheen esikoistyttären? Kuinka tuon ajan ihmiset kirjoittavat? Halutessasi voit yrittää hyödyntää kirjan kielellisiä piirteitä.

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Kovalainen ja Seppo: Puiden Kansa (1997/2006, Hiilinielu tuotanto & Miellotar)

Puiden kansa on kokoelma upeita kuvia, mystiikkaa ja kansantaruja kevyen historiallisella otteella. Taianomaisen tunnelman siivittämänä tutustutaan puiden ja metsien kulttuurihistoriallisiin kytköksiin.

Kenelle? Puiden kansa sopii kaikille kansantaruista ja luonnon mystiikasta kiinnostuneille. Isoja kauniita kuvia voi katsella myös pienempien lasten kanssa, mutta sisällöllisesti kirja on antoisin nuorille ja aikuisille.

Tehtäviä kirjasta

1. Mystinen elämänpuu

Tarvikkeet: Puiden kansa -kirja (ei ole pakollinen, mutta mukava lisä inspiraation etsimiseen)

“Eri puolilla maailmaa tavataan tarinoita, joissa suuri, erityisen merkittävä ja voimallinen puu liittyy maailman, ihmisen ja järjestyksen luomiseen. [–] Elämänpuutarinat kuvaavat ihmiskunnan alkuaikaa, jolloin ensimmäiset ihmiset ja jumalat käyskentelivät yhdessä paratiisissa. Sen keskellä, virkistävän lähteen lähellä, kasvoi merkillinen hunajaa ja kuolemattomuutta tihkuva puu, joka kantoi lehvästössään monenlaisia hedelmiä, lintuja ja mitä yltäkylläisyyttä ihmiset vain toivoivatkin. [–] Puu oli myös kohtalon puu, sen lehtiin oli kaikkien ihmisten elämä kirjoitettu.” s. 20

1. Silmäile kirjan ensimmäistä lukua “Keskelle paratiisia hän istutti elämänpuun – myytti maailmanpuusta” alkaen sivulta 15.
2. Millaiseksi sinä kuvittelet elämänpuun. Mitä sen oksilta löytyy? Ennustuksia tulevasta vai kenties kaikki aarteet, joita maa päällään kantaa? Voit piirtää tai kirjoittaa.
3. Mieti, mitä haluaisit pyytää elämänpuulta. Terveyttä, rakkautta vai kenties kultaa ja aarteita? Kirjoita elämänpuulle kirje, jossa toivot haluamiasi asioita, mutta kerro myös, miksi olet ansainnut ne.

2. Metsänhaltijat

Tarvikkeet: Puiden kansa -kirja (pärjäät myös ilman)

“Metsänhaltijoilla oli erilaisia nimiä ja muotoja. Ne olivat niin pitkiä, kuin metsä on pitkä ja lyhyitä, kuin metsä on lyhy. Ne pitivät huolta metsän puista ja eläimistä, niiden vallassa oli metsänkulkijan onni. Haltijat varoittivat vaarasta tai opastivat hyvälle saalispaikalle, mutta suuttuneina ne aiheuttivat paljon vahinkoa” (s. 54)

1. Lue esimerkkejä metsänhaltijoiden nimistä sivulta 54 ja mieti, millaisia eri tehtäviä metsänhaltijoilla voisi metsässä olla. Nimet liittyivät usein johonkin tiettyyn osaan metsästä ja nimistä saattoi arvailla haltijoiden ulkomuotoa tai tehtäviä metsässä. Kirjoita ylös muutamia tehtäviä, joihin metsässä voisi tarvita oman haltijan.

2. Luodaan oma metsänhaltija! Aloita miettimällä seuraavia kysymyksiä ja kirjaa ylös:

• Mikä on haltijan nimi?
• Miltä se näyttää? Piiloutuuko haltija kulkijan silmiltä metsään ottamalla esimerkiksi erikoiset kannon, pensaan tai kiven muodon vai näyttäytyykö haltija ihmiselle? Onko haltija ulkomuodoltaan ihmismäinen vai jotain ihan muuta?
• Onko tällä haltijalla jokin tietty tehtävä metsässä? Onko se kulkijalle avulias? Vai yrittääkö se sittenkin eksyttää kulkijaa metsänpeittoon?

3. Kirjoita lyhyt vapaamuotoinen esittely haltijastasi: se voi olla runo, kirje tai vaikka some-päivitys! Voit myös piirtää kuvan.

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.

---

Maija-Liisa Syrjänen: Maan lapset – Onnen taapertajat (2020, Mediapinta)

Maan lapset – Onnen taapertajat on hurmaava runoteos, jossa yhdistellään luonnon kauneutta muistoihin. Satumainen kieli herättää luontokuvaukset eloon ja ajoittain vaikeitaikin aiheita käsitellään kauniisti luonnon kielikuvien kautta. Teoksen tunnelma vaihtelee hilpeästä taikametsän juhlahumusta aina kaihoisaan kaipaukseen ja suruun saakka.

Kenelle? Runoteos hurmaa satumaisuudellaan monen ikäisiä lukijoita, mutta antoisin Maan lapset – Onnen taapertajat on runouteen jo hieman tottunneelle lukijalle. Kokonaisuutena teosta voi suositella nuorille aikuisille ja aikuisille, mutta yksittäiset satumaiset runot sopivat myös nuoremmille ikäluokille.

Tehtäviä kirjasta

1. Taivaan peitto metsän yllä

Tarvikkeet: Maan lapset – Onnen taapertajat -kirja (pärjäät myös ilman)

1. Lue muutamia yötä kuvailevia runoja esimerkiksi sivuilta 28, 40, 46 ja 53.

2. Pohdi metaforia öisille elementeille: esimerkiksi tähdille, kuulle, tummalle taivaalle. Millaisilla eri tavoilla ja sanoilla öistä tähtitaivasta voisi kuvailla? Tähdet ovat kuin helminauha/jäähileitä/glitterkimallusta mustalla sametilla, kuu on kuin valtava juustomöllykkä avaruudessa. Kirjoita ylös muutamia metaforia.

3. Kirjoita pieni oma runo öisestä tähtitaivasta metsän yllä. Käytä keksimiäsi ilmaisuja ja metaforia öisistä elementeistä. Runon ei tarvitse noudattaa mitään tarkkaa kaavaa, ellet niin itse halua. Runo voi olla myös joukko irrallisia sanoja ja lauseita yhteen koottuna!

2. Muistoja satumaisista metsistä

Tarvikkeet: Maan lapset – Onnen taapertajat -kirja (pärjäät myös ilman)

1. Muistele oman lapsuutesi metsiä. Mitä metsistä on jäänyt mieleen? Miltä siellä tuntuu, tuoksuu, maistuu? Mitä ääniä kuuluu? Mitä näet?  Nouseeko mieleen joku tietty muisto? Kirjoita ajatuksiasi ylös. Vaihtoehtoisesti voit myös kuvitella ihan uuden metsän!

2. Kuvittele palaavasi johonkin lapsuuden metsään. (Tai omaan mielikuvitusmetsään!) Lisätään metsään ripaus taikaa: puhuvia puita, tanssivia eläimiä tai vaikka laulua tuulessa. Esimerkkejä voit lukea sivuilta 6, 13, 20, 26, 37 ja 73.

3. Kirjoita päiväkirjamerkintä tai kirja ystävälle metsän tanssiaisista/juhlista/jostain muusta maagisesta tapahtumasta, johon olet päässyt mukaan.

Lisätehtävä: Voit myös halutessasi piirtää tai maalata satumetsän asukkaita, kasveja ja juhlia.

Tästä pääsee takaisin ylös kirjavalikkoon.